Linus Torvalds palaa kernelin ylläpitäjän rooliin vietettyään lähes puolitoista kuukautta tauolla opiskelemassa parempaa käytöstä ja empatiaa. Torvaldsia tuurannus Greg Kroah-Hartman kertoi maanantaina kernelin 4.19-version julkistamisen yhteydessä, että hän luovuttaa paikan taas Torvaldsille.
Tällä hetkellä molemmat ovat Edinburghissa Linux-kehittäjien Open Source Summit Europe -konferenssissa. 4.19-kernelin viimeisellä korjauslistalla oli normaaleja arkkitehtuuri- ja verkkokorjauksia. Ja tärkeänä lisänä uusi käytöskoodisto, joka lisättiin osaksi 4.19-ydintä.
CoC-sääntöjen (Code of Conduct) myötä Linux-kehitys siirtyy tavallaan uuteen aikakauteen. Ehkäpä Torvalds käyttää tilaisuutta samalla hyväkseen ja nimeää seuraavan ytimen suoraan Linux 5.0:ksi. Aiemmin hän on sanonut, että versionumero on vain numero eikä sillä sen suurempaa merkitystä ole.
Lokakuun alussa Torvalds antoi BBC:lle haastattelun, jossa hän perusteli tauolle jäämistään. Torvaldsin mukaan hänen ”epäsosiaalinen” käytöksensä ei ole johtunut vain hänen ihmistaitojen puutteestaan. – Kyse on enemmän keskusteluista itsestään. Käyttäytymistä koskevissa argumenteissa ei yleensä ole mitään yhteistä tavoitetta, kuten tekniikassa. Enemmänkin tavoitteena on vain väittely.
Huonolla koodilla ei jatkossakaan ole sijaan Linux-kernelissä. Ja sitä koodia alkaa olla aika paljon. Linux 1.0:ssa oli aikanaan 150 000 koodiriviä. 3.0-versiossa hypättiin 12 miljoonaan koodiriviin ja 4.14.-versiossa rikottiin 20 miljoonan koodirivin raja. Vertailun vuoksi: Windows 10:ssä on arvioitu olevan jopa 60 miljoonaa koodiriviä eli noin kolminkertainen määrä Linuxiin verrattuna.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
