OnePlus paljastaa tänään uuden 6T-mallinsa, joka monen muun uuden älypuhelimen tavoin tulee markkinoille ilman erillistä audioliitäntää. Tuoreen tutkimuksen mukaan Bluetooth-kaiuttimet eivät kuitenkaan koskaan pärjää laadussa johdollisille. Kaikissa Bluetooth-audiokoodekeissa on puutteita.
Kulutuselektroniikan audiolaitteita seuraava Soundguys-sivusto tulee analyysissään hyvin selvään johtopäätökseen. Mikäli äänenlaatu on kuluttajalle tärkeää, hän ei koskaan siirry Bluetooth-kuulokkeisiin. Tämä on tietenkin täysin nykytrendin vastaista, joten se kaipaa selitystä. Sitä Soundguys toki tarjoaa.
Soundguys testasi neljän lippulaivapuhelimen Bluetooth-äänenlaatua. Ensin laitteista otettiin testisignaali, johon analyysityökalun tuloksia verrattiin. Testissä käytettiin sekä 24-bittistä 96 kilohertsin hifi-ääntä että tavallisemmin käytössä olevaa 16-bittistä44 kilohertsin ääntä. Tavoite oli nähdä, miten eri koodekit suorituivat CD-tasoisen äänen toistosta.
Kahdeksasta testatusta koodekista yksikään ei yltänyt johdollisen audion tasolle. Qualcommin APTX HD -koodekki ja Sonyn LDAC-koodekki (990 kilobittiä sekunnissa) pääsivät lähelle. Soundguysin mukaan suurin osa yli 24-vuotiaista voi tosin huokaista helpotuksesta, koska kuulo on jo heikentynyt tai musiikkia kuunnellaan hyvin meluisissa ympäristöissä.
Soundguys päätyy suosittelemaan Bluetooth-kuulokkeita esimerkiksi työmatkalla, kun taustamelu estää kuitenkin nyanssien erottamisen. Mikäli kuuntelee musiikkia kotona, kannattaa aina valita johdolliset kuulokkeet.
Eri koodekkien välisiin eroihin voi tutustua Soundguysin testin perusteella. Yhteenvetona he toteavat, että Bluetooth riittänee useimmille. Suuren bittinopeuden striimin hyödyt ovat minimaaliset. Bluetooth on tällä hetkellä kallis, tehoton korvaaja vanhalle kunnon audioplugille.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
