Kuopiolainen teknologiayhtiö Kiho on kehittänyt maailman ensimmäisen tekoälyyn perustuvan ajopäiväkirjan, joka oppii parissa viikossa erottamaan kuljettajan työajot vapaa-ajan ajoista. Innovaatio tehostaa paljon autoilevien ammattilaisten ajankäyttöä ja poistaa ajojen manuaaliset kirjausvaiheet.
Liikkuvan työn digitalisointiin erikoistunut Kiho on panostanut tekoälypohjaisten sovellusten tuotekehitykseen kahden viimeisen vuoden ajan. Aikaisemmin yhtiön työnhallintajärjestelmissä on hyödynnetty telematiikkaa ja IoT:tä.
- Tekoälyä hyödyntävän ajopäiväkirjan ansiosta liikkuvaa työtä tekevien ajankäyttö tehostuu entisestään. Virheet poistuvat, kun tekoäly oppii tunnistamaan paikannuksen avulla tallennetut ajot ja pitää ajopäiväkirjan kaikki tiedot reaaliajassa. Kuljettajan tehtäväksi jää tekoälyn kirjaaman ajosyyn hyväksyminen, kertoo Kihon toimitusjohtaja ja innovaation pääarkkitehti Antti Koponen.
Avoimen lähdekoodin alustalle kehitetty Kiho Älykäs Ajopäiväkirja on vasta ensimmäinen askel kohti oppivaa liikkuvan työn digitalisaatiota. Yhtiön kokeneella tuotekehitystiimillä on jo jatkosuunnitelmia. Seuraavaksi Kiho valjastaa tekoälyn keräämään laskutusaineiston ja tekemään työaikakirjaukset.
- Tekoäly tulee nyt vauhdilla perinteisimmillekin aloille mullistaen työelämää, kuvailee Koponen yhtiön kiinnostusta panostaa tekoälyyn.
Kiholla uskotaan, että etenkin keskijohdolle kuuluneet rutiinityöt siirtyvät tekoälyä hyödyntävien järjestelmien hoidettavaksi.
- Tulevaisuudessa johdon päätehtävänä on huolehtia, että työarjessa säilyvät luovuus ja vuorovaikutus, jotka ovat uusien ideoiden rakennusaineita. Merkityksellisyys kumpuaa mahdollisuudesta kehittyä ja vaikuttaa omaan työhön, visioi Koponen.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
