RISC-V on avoimen koodin prosessorikäskykanta, jota voidaan käyttää samoilla periaatteilla kuin Linux-koodia. Nyt sitä ollaan liittämässä tiukasti yhteen Linuxin kanssa. Ensimmäistä kertaa Arm-arkkitehtuurille tulee vakava haastaja miljoonissa, jopa miljardeissa sulautetuissa laitteissa.
Avoimesta RISC-käskykannasta on monia etuja sulautetun laitteen kehittäjälle. Suunnittelija voi itse muokata alustaa haluamakseen ja näin optimoida sovellusten toimintaa. Ja toisin kuin Arm-alustalla, käskykannan käyttämisestä ei tarvitse maksaa joskus suuriksikin kasvavia rojalteja.
Nyt Linux Foundation ja RISC-V Foundation ovat sopineet yhteistyöstä, jossa pyritään edistämään avoimen koodin kehitystä ja RISC-V-käskykannan käyttöä. RISC-V-säätiössä on yli 200 jäsentä ja koska mukana on isojakin yrityksiä, Arm-leirin kannattaisi olla hankkeesta huolissaan.
Linuxia on tietenkin käytetty sulautetuissa sovelluksissa jo pitkään. RISC-V tuo kuvioon aivan uusia mahdollisuuksia. Vaikka monet käyttävät RTOS-käyttöjärjestelmiä RISC-V-raudan päällä, on esimerkiksi Hi-Five -niminen yritys jo esitellyt 1,5 gigahertsin kellotaajuudella toimivan RISC-V-prosessorin, jolla voidaan ajaa Linuxia suoraan.
Uuden avoimen käskykannan suosio kasvaa koko ajan. Grafiikkaprosessoreja ja -kortteja kehittävä Nvidia on aiemmin ilmoittanut kehittävänsä RISC-V-pohjaista Falcon-ohjainta, joka huolehtisi grafiikkaprosessorien tehtävien jaosta ja ajoituksesta.
Iso etu avoimesta käskykannasta on se, ettei laitevalmistaja ole riippuvainen yhdestä suoritinvalmistajasta. Tämä mahdollistaa suunnitteluille pidemmän tuen, vaikka yksi valmistaja luopuisikin jonkin prosessoriperheen valmistuksesta.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
