Suomen ja koko Euroopankin tärkein startup- ja sijoittajatapahtuma Slush alkoi eilen Helsingin messukeskuksessa. Tapahtumassa kuultiin mielenkiintoisia raapaisuja eli pitchejä tekniikoihin, joista uudet yrityksen alut odottavat omaa läpimurtoaan.
Slush on saavuttanut oman optimaalisen kokonsa. Pasilaan tulee kahden päivän aikana 20 tuhatta kävijää. Enemmän ei oikein mahdu. Tapahtuman järjestelyt ja markkinointi on hoidettu tavalla, josta messukeskuksen isäntä Suomen Messut voisi hyvin ottaa oppia.
Tänä vuonna paikalla on 1800 sijoittajaa ja 3100 startuppia. Suhde on hyvä ja tapaa, että jokaiselle idealle löytyy kuuntelija. Rahoituspäätöksiä tehtäneen ennätysmäärä, mutta lopulta ratkaisevassa osassa on tekniikan, sovelluksen tai idean houkuttelevuus.
Osa Slushissa esiteltävistä ideoista on tuotteenakin jo valmiita. Osa on edelleen työn alla. Tällainen on esimerkiksi CTRL-Labsin idea ohjata laitteita ajatuksen, tai intentioiden voimalla. Futuristinen ajatus, joka toteutuessaan muuttaisi tapaamme olla yhteydessä laitteisiin ja ohjata niitä.
CTRL-Labsin toimitusjohtaja Thomas Reardon tosin hehkutti, että neuraaliliitännän mahdollistavan kehitysalustan toimitukset alkavat jo ensi vuoden alkupuolella. Tekniikan avulla ranneke lukee käyttäjän ranteesta sähköimpulsseja, mikä voidaan tulkita erilaisiksi ohjauskomennoiksi.
Hyvin monella osastolla oli mukana tämän hetken kuumin iskusana tekoäly. Myös tekoälyn etiikka pohditutti Slushissa. Tekoäly tiedetään tehokkaaksi mekaanisen laskennan apuvälineeksi, mutta miten se onnistuu tilanteissa, joissa säännöt ja rajat ovat hämäriä? Osaako tekoäly tehdä eettisesti kestäviä ratkaisuja?
Suomalainen Solita oli tuonut Slushiin äänieritetyn kuution, jossa pystyi kohtamaan tekoälyratkaisuihin liittyvät eettiset ongelmat. Kun tekoälyä hyödynnetään yhä laajemmin erilaisessa päätöksenteossa, on hyvä kasvattaa ymmärrystä siitä, millaisiin eettisiin valintoihin sen avulla päästään tai ajaudutaan.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
