Suomen ja koko Euroopankin tärkein startup- ja sijoittajatapahtuma Slush alkoi eilen Helsingin messukeskuksessa. Tapahtumassa kuultiin mielenkiintoisia raapaisuja eli pitchejä tekniikoihin, joista uudet yrityksen alut odottavat omaa läpimurtoaan.
Slush on saavuttanut oman optimaalisen kokonsa. Pasilaan tulee kahden päivän aikana 20 tuhatta kävijää. Enemmän ei oikein mahdu. Tapahtuman järjestelyt ja markkinointi on hoidettu tavalla, josta messukeskuksen isäntä Suomen Messut voisi hyvin ottaa oppia.
Tänä vuonna paikalla on 1800 sijoittajaa ja 3100 startuppia. Suhde on hyvä ja tapaa, että jokaiselle idealle löytyy kuuntelija. Rahoituspäätöksiä tehtäneen ennätysmäärä, mutta lopulta ratkaisevassa osassa on tekniikan, sovelluksen tai idean houkuttelevuus.
Osa Slushissa esiteltävistä ideoista on tuotteenakin jo valmiita. Osa on edelleen työn alla. Tällainen on esimerkiksi CTRL-Labsin idea ohjata laitteita ajatuksen, tai intentioiden voimalla. Futuristinen ajatus, joka toteutuessaan muuttaisi tapaamme olla yhteydessä laitteisiin ja ohjata niitä.
CTRL-Labsin toimitusjohtaja Thomas Reardon tosin hehkutti, että neuraaliliitännän mahdollistavan kehitysalustan toimitukset alkavat jo ensi vuoden alkupuolella. Tekniikan avulla ranneke lukee käyttäjän ranteesta sähköimpulsseja, mikä voidaan tulkita erilaisiksi ohjauskomennoiksi.
Hyvin monella osastolla oli mukana tämän hetken kuumin iskusana tekoäly. Myös tekoälyn etiikka pohditutti Slushissa. Tekoäly tiedetään tehokkaaksi mekaanisen laskennan apuvälineeksi, mutta miten se onnistuu tilanteissa, joissa säännöt ja rajat ovat hämäriä? Osaako tekoäly tehdä eettisesti kestäviä ratkaisuja?
Suomalainen Solita oli tuonut Slushiin äänieritetyn kuution, jossa pystyi kohtamaan tekoälyratkaisuihin liittyvät eettiset ongelmat. Kun tekoälyä hyödynnetään yhä laajemmin erilaisessa päätöksenteossa, on hyvä kasvattaa ymmärrystä siitä, millaisiin eettisiin valintoihin sen avulla päästään tai ajaudutaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
