Akkuteknologian kehittyessä myös sähkökuorma-autoja on tulossa kaupallisesti tarjolle. Ne kuitenkin sopivat Suomen oloihin huonommin kuin Keski-Eurooppaan, koska täällä kuljetuksissa käytetään raskaita täysperäkuorma-autoja, esittää tuore tutkimus,
- Sähkökuorma-autot ovat aiemman tutkimuksen mukaan elinkaarikustannuksiltaan dieselkäyttöisiä edullisempia kevyiden jakelukuorma-autojen kokoluokassa. Akkukustannusten pieneneminen voi tehdä myös suuremmista sähkökuorma-autoista taloudellisesti kannattavia, sanoo apulaisprofessori Heikki Liimatainen Tampereen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernestä.
Vernen tutkijat tarkastelivat yhteistyössä ETH Zürichin kollegojen kanssa sähkökuorma-autojen potentiaalia Suomessa ja Sveitsissä. Applied Energy -journaalissa julkaistujen tulosten mukaan nykyisellä akku- ja latausteknologialla sähkökuorma-autot voisivat Sveitsissä vähentää kuorma-autojen päästöjä 28 prosenttia, mutta Suomessa vain 13 prosenttia.
- Suuri ero maiden välillä johtuu siitä, että Sveitsissä pääosa kuljetuksista tehdään puoliperävaunuilla, mutta Suomessa raskaammilla täysperävaunuyhdistelmillä, Liimatainen selittää.
Jos akkukapasiteetti tuplattaisiin ja lataustehot moninkertaistettaisiin, päästöjä voitaisiin vähentää Sveitsissä 70 prosenttia, mutta Suomessa silti vain 35 prosenttia. Ratkaisua kuljetusten sähköistämiseen Suomessa on siis etsittävä myös muista keinoista.
Tutkijoiden mukaan sähköistämistä voitaisiin edistää sillä, että sähkökuorma-autoille sallittaisiin viisi prosenttia suurempi kokonaismassa niiden painavien akkujen vuoksi. Lisäksi pitäisi panostaa vahvasti paikallisiin sähköverkkoihin huoltoasemien ja terminaalien lähellä. - Suurten akkujen vaatima latausteho on moninkertainen henkilöautojen akkujen lataustehoon verrattuna, Liimatainen sanoo.
Yksi vaihtoehto kuljetusliikenteen sähköistämiseen Suomessa olisi, että akut standardoitaisiin ja niitä vaihdettaisiin kuljettajien taukojen aikana. Toinen tutkijoiden ehdottama ratkaisu voisi olla pääteiden sähköistäminen virtajohtimilla.
- Ruotsissa Siemens ja Scania kokeilevat teiden sähköistämistä. Sikäläiset tutkimukset osoittavat, että näin voidaan saada aikaan suuria päästövähennyksiä. Näin voitaisiin tehdä myös meillä. Yhteydet pääteille hoidettaisiin sitten nesteytetyllä biokaasulla tai uusiutuvalla dieselillä, Liimatainen kertoo.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
