Monissa maissa yritetään siirtyä sähköautoiluun myös juridisin keinoin, mutta totuus on edelleen se, etteivät nykyisten sähköautojen akustojen kapasiteetit riitä. Apua on tulossa litium-ilma-akusta. Amerikkalaistutkijoiden kehittämä akku mahdollistaa jo 500 mailin eli 800 kilometrin ajomatkan yhdellä latauksella.
Illinoisin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet pidemmälle litium-ilma-akkua. Siihen voidaan varastoida 10 kertaa enemmän energiaa kuin nykyisiin litiumioniakkuihin. Lisäksi litium-ilma-akku on merkittävästi kevyempi.
Mikäli litium-ilma-akun katalyytti saataisiin tehtyä kaksiulotteisista eli kalvomateriaaleista, akuista saataisiin vielä tehokkaampia ja suurikapasiteettisimpia. Tehokkaamman katalyytin avulla akun kemiallinen reaktio nopeutuu ja materiaalista riippuen se voi parantaa akun suorituskykyä huomattavastikin.
Professori Amin Salehi-Khojinin johdolla tutkimustiimi kehitti useita syntesoituja 2D-kalvomateriaaleja, joiden avulla litium-ilma-akun kapasiteetti onnistuttiin nostamaan 10 kertaa LiIon-akkua suuremmaksi. Löydöksistä on kerrottu Advanced Materials -lehdessä.
Syntesoidut kalvot olivat ns. siirtymämetallien dikalkogeeneja (TMDC, transition metal dichalcogenides). Nämä materiaalit johtavat sähköä erittäin hyvin ja elektronit siirtyvät niissä hyvin nopeasti. Tämän ansiosta varausten kuljettaminen onnistuu akussa hyvin nopeasti.
Verrattuna kulta- tai platinakatalyytteihin TMDC-katalyyttikalvojen reaktionopeus oli selvästi suurempi. Litium-ilma-akussa TMDC-katalyytti nopeuttaa sekä lataus- että purkureaktiota.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
