Valtioneuvoston teettämä selvitys osoittaa, että Suomi on tekoälyosaamisessa hyvää eurooppalaista tasoa tutkimuksessa, yritysten osaamisessa ja koulutuksessa. Suomi on omaan kokoluokkaansa nähden tekoälyosaamisen suhteen vahva maa. Tekoälyn kokonaiskuva ja osaamiskartoitus -raportissa - kuitenkin kehotetaan suomalaisia nopeisiin toimiin tekoälyn hyödyntämissä niin yrityksissä kuin julkisessa hallinnossa.
Valtioneuvoston tilaaman selvityksen toteuttivat VTT:n, Aalto-yliopiston, Etlan ja Silo.AI:n asiantuntijat. Tekoälyn tutkimusosaaminen on tieteellisten julkaisujen perusteella Suomessa verrattain hyvätasoista. Olemme raportin mukaan sijalla 17 Etelä-Korean ja Itävallan välissä. On hyvä muistaa, että Suomen osuus maailman tekoälyjulkaisujen määrästä on vain noin 0,5 prosenttia.
Yritysten tekoälyosaaminen on selvityksessä käytetyn arvioinnin mukaan myös hyvällä tasolla. Toisaalta voidaan todeta, että tekoälyteknologioiden hyödyntäminen yritysten toiminnassa ei ole vielä Suomessakaan kovin laajaa.
Korkeakoulutasoista koulutustarjontaa ollaan lisäämässä. Opetusohjelmien markkinoinnissa ei meillä kuitenkaan vielä käytetä termiä tekoäly toisin kuin esimerkiksi Englannissa.
Tekoälyyn ja sen soveltamiseen panostetaan kaikkialla maailmassa paljon, joten Suomen nykyinen sijoitus ei säily ilman toimenpiteitä. Jos Suomi jää jälkeen panostuksissa, on seurauksena osaajien entistä laajempi muutto ulkomaille kiinnostavien ja hyvin palkattujen töiden perään.
Selvityksen tehnyt työryhmä suosittelee yrityksiä ja julkista hallintoa kokeilemaan tekoälymenetelmiä päätöksenteossa. - Tekoälypohjaista päätöksentekoa ei ole juurikaan vielä otettu Suomessa käyttöön. Osin se johtuu siitä, että meillä odotetaan periaatteellista linjausta siihen, voiko oppiville algoritmeille antaa päätösvaltaa isoissa kysymyksissä. Isoihin periaatekysymyksiin ei ole kuitenkaan odotettavissa selkeitä ja yhteisesti hyväksyttyjä vastauksia, joten odottaminen hyydyttää kehitystä. Tekoälymenetelmiä voitaisiin hyödyntää jo nyt ohjatuissa, oppiviin ympäristöihin liittyvissä pienissä tehtävissä ilman merkittäviä eettisiä tai laillisuuteen liittyviä ongelmia, toteaa VTT:n tutkimusprofessori Heikki Ailisto.
Vaikka emme salli kuljettamattoman auton ajaa yksin Rovaniemeltä Helsinkiin, voisi auto tulla ostoksia kantavaa perheenjäsentä vastaan ajamalla hitaasti parkkipaikalta marketin ovelle. Etenemällä yksinkertaisissa käyttötapauksissa saadaan kokemusta tekoälymenetelmien käytöstä päätöksenteon tukena ja päätöksenteossa. Kokemuksesta on hyötyä pohdittaessa tekoälypohjaisen päätöksenteon etuja, haittoja ja riskejä.
Muut toimenpide-ehdotukset nostavat esille muun muassa tekoälytutkimuksen ja rahoituksen kohdentamisen Suomessa sekä tekoälyyn liittyvän osaamisen kehittymiseen liittyvät toimintamallit.
Raporttiin voi tutustua VTT:n sivuilla.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
