Eduskuntavaalien lähestyessä puolueet ovat kiihdyttäneet ilmastomuutospuheitaan ja yhdeksi suurimmaksi syylliseksi on löytynyt polttomoottori. Tämänhetkisellä kehityksellä on kuitenkin selvää, etteivät esitetyt tavoitteet liikenteen nollapäästöistä voi toteutua.
Sinänsä liikenteen päästöjen vähentäminen on erinomainen tavoite. Liikenteen osuus maamme päästöistä on noin viidennes. Merkittävä osa siitä voidaan leikata siirtymällä sähköön ja biopolttoaineisiin.
Julkilausutut sähköautotavoitteet ovat kuitenkin järjettömän epärealistisia. Esimerkiksi Vihreät on kieltämässä polttomoottoriautojen myyntiä 2020-luvun loppuun mennessä. Tällaista päätöstä ei ole juuri järkeä tehdä, koska autojen valmistajat ovat luopumassa diesel- ja bensamoottoreista todennäköisesti tätä nopeammalla aikataululla.
Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että Suomessa olisi vuonna 2030 liikenteessä 250 tuhatta sähköautoa. Liikenne- ja viestintäministeriö on puhunut 670 tuhannesta sähköautosta vuoteen 2030 mennessä. SDP iski pöytään kaikkein kovimmat luvut, sillä puolueen mukaan sähköautojen pitää vuonna 2030 olla 750 tuhatta.
Jos katsotaan tilastoja, tavoitteet ovat aika kovat. Suomessa rekisteröitiin viime vuonna 120 500 henkilöautoa. Niistä täyssähköautoja oli 776 kappaletta. Ladattavia hybridiautoja oli lähes 5000. Jos hybridit hyväksytään nollapäästöautoiksi (mikä on jo käsitteen venyttämistä), hallituksen tavoite saavutetaan noin vuonna 2070. SDP:n tavoitteen toteutuminen siirtyy pitkälle ensi vuosisadalle.
Olemme kehityksessä melkoisesti jäljessä Ruotsia ja Norjaa. Länsinaapurissa liikenteeseen tuli pelkästään nyt tammikuun aikana 2384 ladattavaa hybridiä. Kaikkiaan Ruotsin teillä liikkuu 72 tuhatta ladattavaa autoa, joista lähes 18 tuhatta on täyssähköautoja.
Ruotsilla on puolestaan pitkä matka Norjan lukuihin, mutta vuonomaa onkin maailman sähköautoilun selvä ykkönen. Paikallisen Trafin eli OFV:n mukaan maassa myytiin viime vuonna lähes 148 tuhatta uutta henkilöautoa. Niistä 31,2 prosenttia oli täyssähköautoja ja kun hybridit lasketaan mukaan, kasvoi 0-päästöisten osuus kaikista myydyistä autoista lähes puoleen eli 49,1 prosenttiin.
Kaikki esitetyt sähkö/hybridiautotavoitteet edellyttävät merkittäviä muutoksia verotukseen. Viime vuonna autovero tuotti valtiolle 750 miljoonaa euroa. Jos sähköauto olisi verovapaa ja niiden osuus koko vuoden myynnistä nousisi vaikkapa 10 prosenttiin (noin 12000 sähköautoa), se tarkoittaisi tällä hetkellä 75-80 miljoonan euron lovea autoveron tuottoon. Tämäntyyppisiin päätöksiin uuden hallituksen on todennäköisesti huhtikuun vaalien jälkeen ryhdyttävä.
Lisäksi tavoitteet edellyttävät massiivista latausinfran rakentamista.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
