Tekoälyä integroidaan yhä pienempiin laitteisiin, verkon reunalle kuten termi kuuluu. STMicroelectronics sanoo nyt lisänneensä koneoppimisprosessorin liikeanturiin. Tämän ansiosta piiri tunnistaa liikkeitä paremmin ja oppii seuraamaan aktiivisuutta entistä pienemmällä virrankulutuksella.
LSM6DSOX iNEMO -anturilla on tuttuun tapaan MEMS-pohjainen kiihtyvyysanturi ja kulmanopeusanturi eli gyroskooppi. Näiden lisäksi piirillä on koneoppimisydin, joka osaa luokitella liikkeitä tunnettujen mallien mukaan.
Varsinaisesti liikeanturi ei tietenkään ”opi” mitään. Sen sijaan se voidaan ohjelmoida tunnistamaan erilaisia malleja PC-pohjaisella avoimen koodin Weka-ohjelmalla, jolla voidaan määritellä esimerkiksi kiihtyvyyden asetukset ja rajat.
Tällä menettelyllä on monia etuja esimerkiksi matkapuhelinkäytössä. iNEMO-liikeanturi osaa tunnistaa, millaisesta liikkeestä tai aktiivisuudesta on kyse. Näin tätä päättelyä ei tarvitse tehdä laitteen sovellusprosessorin algoritmeilla. Tämä säästää kallisarvoista akkuvirtaa niin liikuttaessa kuin paikannussovelluksissa.
ST:n mukaan uudella liikeanturilla varustetut laitteet ovatkin ”hetivalmiita” liikkeentunnistukseen. Anturilla on tyypillistä liikeanturia enemmän muistia ja uusi I3C-liitäntä sovellusprosessorille, joten datansiirron intervalli sovellusprosessorin kanssa pitenee. Kun data siirtyy uutta väylää pitkin nopeammin, säästyy tästäkin energiaa. Tyypilliseksi virrankulutukseksi ST ilmoittaa 0,55 milliampeeria.
iNEMO-anturi on helppo integroida Android- ja iOS-alustoille. Anturi on nyt volyymituotannossa ja tuhannen kappaleen erissä se maksaa 2,50 dollaria kappale.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
