Litiumioniakut ovat mullistaneet kannettavan elektroniikan käytön, mutta niiden kemiassa on ongelmansa. Ionien siirtyminen anodin ja katodin välillä on altis muodostamaan ns. dendriittejä eli kuituja, jotka voivat johtaa jopa oikosulkuun. Ricen yliopiston tutkijat ovat kehittäneet ongelmaan yksinkertaisen ratkaisun.
Kemisti James Tourin johdolla on kehitetty rakenne, jossa anodin ja katdon elektrodien välinen erotin on pinnoitettu punaisella fosforilla. Fostorikalvo toimii ikään kuin vakoilijana, jonka avulla latausta monitoroidaan.
Litium-metallianodit lataavat paljon nopeammin ja pystyvät varastoimaan noin 10 kertaa enemmän energiaa kuin yleiset esimerkiksi älypuhelimissa ja sähköautoissa tällä hetkellä käytössä olevat litiumionianodit. Lataamisen aikana litiumia sisältävät anodit kuitenkin muodostavat dendriittejä.
James Tourin testikennoissa punaisesta fosforista rakennettu kalvo aistii, milloin dendriitti yltää siihen. Tämä aiheuttaa muutoksen latausjännitteessä. Tämä kertoo akun hallintaohjelmistolle, että lataaminen pitää lopettaa.
Aiemmin vastaava ratkaisu on edellyttänyt kolmannen elektrodin sijoittamista kennoon. Näiden rakenteiden valmistaminen on kuitenkin hyvin hankalaa ja yhden staattisen kalvon asentaminen elektrodien väliin ratkaisee ongelman yksinkertaisella tavalla, joka on helppo valmistaa.
Testien perusteella fosforikalvolla ei ole merkittävää vaikutusta akun toimintaan. Perinteinen erotinkalvo ei tuota jännitteenmuutosta dendriitin yltäessä siihen.
Viime vuonna Ricen kemistit esittelivät hiilinanoputkikalvon, joka estää kokonaan dendriittien muodostumisen litium-metallianodeissa. Kun tutkijat yhdistävät nämä kaksi tekniikkaa, saadaan aikaan pitkäikäisempiä, suurempikapasiteettisia litiumakkuja, jotka varoittavat mahdollisista oikosuluista.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
