Tampereen yliopisto ja Omron järjestävät ensi viikolla robotiikkaseminaarin, jonka teemana ovat tulevaisuuden yhteistyörobotit. Ohjelmassa on luentojen lisäksi yhteistyö- ja mobiilirobottien esittely sekä työpaja konenäköinnovaatioista.
Seminaari järjestetään ensi viikon tiistaina Tampereen yliopiston Hervannan kampuksen Kampusareenalla. Seminaarin ohjelma löytyy Tampereen yliopiston sivuilta.
Modernien tehtaiden tulee vastata asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin: valikoimien on oltava aina vain laajempia, kun taas tuotteiden elinkaaret ovat entistä lyhyempiä. Samassa ympäristössä ihmisten kanssa turvallisesti toimivat yhteistyörobotit eli cobotit ovat tärkeässä asemassa, kun tuotannon joustavuutta ja kilpailuetuja halutaan lisätä.
Yhteistyörobotteja voi hyödyntää esimerkiksi tuotannossa, testauksessa, laadunvalvonnassa, pakkaamisessa ja laivaamisessa sekä sisäisessä logistiikassa. Ne auttavat ihmisiä muun muassa niissä kokoonpanoprosessin vaiheissa, joissa tarvitaan tarkkuutta ja toistettavuutta.
Robotiikkaseminaarissa paneudutaan yhteistyörobotteihin eri näkökulmista. Puhujien joukossa on sekä tutkimuksen että yritysmaailman edustajia.
– Konenäköjärjestelmän ja tekoälyn yhdistäminen avaa rajattoman määrän mahdollisuuksia. Yhteistyörobotissa voi olla sisäänrakennettu älykäs näköjärjestelmä, joka mahdollistaa merkkien yhdistämisen, sijainnin tunnistuksen, viivakooditunnistuksen, värien erotuksen ja muut näkötoiminnot. Robottia ja tehtävää voi ohjata käden liikkeillä sekä muuttaa käsiohjauksen vapausastetta helposti erilaisten ehtojen mukaan, sanoo markkinointipäällikkö Samuli Bergström Omronilta.
– Tampereen yliopistolla yhteistyörobotiikkaa kehitetään muun muassa tammikuussa alkaneessa TRINITY-hankkeessa. Tutkimuksen painopiste on ihmisen ja robotin yhteistyön joustavuuden lisäämisessä sekä suurten robottien ja ihmisen yhteistyön mahdollisuuksien kehittämisessä, professori Minna Lanz Tampereen yliopistosta kertoo.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
