Litiumioni-tekniikka on erinomainen niin älypuhelinten kuin sähköautojen akkujen toteutukseen, mutta sillä on puutteensa. Japanilaisessa Okayaman yliopistossa on kehitetty ratkaisu, joka voi parantaa akkuja huomattavasti.
Litiumioniakkuja ei ole mahdollista ladata nopeasti suurilla virroilla, sillä tämä johtaa akkujen lataussyklien määrän vähenemiseen. Myös varauskapasiteetti alenee, mikäli lataus on liian nopeaa.
Tähän on syynä rakenteen a käytettyjen materiaalien suuri resistanssi. Tämän ja muiden sivuvaikutusten takia akuissa ei oel voitu käyttää litium-koboltti-oksidia (LiCoO2) katodimateriaalina. Japanilaistutkijoiden mukaan koboltti-ionit liukenevat elektrolyyttiin lataus- ja purkujakson aikana.
Okayaman tutkijat löysivät aiemmassa tutkimuksessa barium-titaani-trioksidin -yhdisteen (BaTiO), joka paransi selvästi LTO-katodin suorituskykyä. Uudessa tutkimuksessa on selvitetty tarkemmin, miten BaTiO- tai BTO-materiaali vaikuttaa sekä latausprosessiin että kapasiteettiin.
Tutkimuksessa rakennettiin kolme erikatodia: yksi ilman BTO-rakennetta, yksi jossa päällä oli BTO-kalvo ka kolmas, jossa BTO tuotiin katodin päälle nanopisteinä. Tulokset olivat selviä: nanopisteillä päällystetty katodi toimi selvästi parhaiten, sillä se mahdollisti latausnopeuden kasvattamisen.
Tutkijoiden mukaan tämä selittyy sillä, että BTO-nanopisteet luovan polut, joita pitkin litiumionit voivat helpommin kulkea myös kovemmilla latausnopeuksilla. Tämä johtuu siitä, että sähkökentät keskittyvät niiden materiaalien ympärille, joilla dielektrinen vakio on suurin.
Löydetty mekanismi mahdollistaa tulevaisuudessa sekä älypuhelimien että sähköautojen akustojen merkittävästi nykyistä nopeamman lataamisen.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
