Varsinais-Suomessa on kartoitettu yritysten näkemyksiä tekoälystä. Kyselyn perusteella 60 prosenttia yrityksistä on kiinnostunut aiheesta, mutta toisaalta lähes puolet yrityksistä ei vielä tiedä miten tekoälyä voisi omassa liiketoiminnassaan hyödyntää.
Tekoälyn eli AI:n (Artificial Intelligence) hyödyntäminen liiketoiminnassa on monessa varsinaissuomalaisessa yrityksissä vielä alkuvaiheessa. Turun seudun yrityksille suunnattuun kyselyyn vastanneista yrityksistä 78 prosenttia ilmoitti, ettei sen organisaatiosta löydy tekoälyosaamista. Lähes puolet vastanneista ei myöskään tiedä, miten voisi hyödyntää tekoälyä toiminnassaan.
Kyselyyn vastanneen 201 yrityksen joukosta noin viidennes ilmoitti omaavansa AI-osaamista. Vastaavasti tekoälyn hyödyntämismahdollisuudet koki vieraaksi 45 prosenttia vastaajista.
- Tulosten perusteella yritykset ovat jaettavissa kolmeen segmenttiin. Ekspertit ovat eturintaman yrityksiä, jotka käyttävät ja kehittävät tekoälyä päivittäisessä työssään. Piloteiksi luokiteltavat yritykset ovat kiinnostuneita ja myös kykeneviä käynnistämään tekoälykokeiluja. Kolmannen ryhmän muodostavat prospektit, jotka eivät vielä ole tiedostaneet miten voisivat tekoälyä hyödyntää, kertoo Varsinais-Suomen tekoälyverkostosta Turku Science Park Oy:ssä vastaava Michael Lindholm.
Lindholmin mukaan tuloksista nousee vahvasti esiin tarve esimerkiksi 3–6 kuukauden pituisten kokeilujen toteuttamiseen.
- Yritykset kaipaavat selvästi lisää ymmärrystä tekoälyn tarjoamista konkreettisista mahdollisuuksista. Tarvitaan lisää käytännön esimerkkejä ja koulutusta, jotka avaavat tien yritysten toivomusten mukaisesti yhteisille kokeiluille. Näyttää siltä, että yritykset eivät koe tässä kilpailuasetelmaa, vaan jopa kansainvälinen yhteistyö piloteissa koetaan toivottavana. Kokeilusyklien on kuitenkin oltava nopeita, jotta kilpailijat eivät juokse ohi.
Lindholm muistuttaa, että tekoälyn hyödyntäminen ei juurikaan riipu yrityksen toimialasta. Globaalit selvitykset osoittavat, että se on jakautunut hyvin monipuolisesti eri aloille. Monessa tapauksessa kyse on myös yrityksen omasta datasta, jota kannattaa kerätä ja hyödyntää systemaattisesti.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
