Samsungin uusin lippulaivamallisto eli Galaxy S10 -sarja sisältää näytön alla markkinoiden ensimmäisen ultraääneen perustuvan sormenjäljen tunnistuksen. Nyt käyttäjät ovat valitelleet tunnistuksen ongelmia. Samsung sanoo korjaavansa asiaa ohjelmistopäivityksillä.
Ultraäänianturin toimintaperiaate on sinänsä yksinkertainen. Qualcomm esitteli oman 3D Sense -tekniikkansa viime vuoden lopulla ja se toimii esimerkiksi Snapdragon 855 -piirisarjalla, jolla uusia GS10-malleja myös myydään.
Ultraäänianturi ampuu korkeataajuisia äänipulsseja, jotka heijastuvat takaisin sormen kuvioista. Vastaanotin ei ”kuuntele” ääntä vaan anturi pystyy lukemaan takaisin heijastuvan ultraäänipulssin intensiteettiä. Tämän perusteella prosessorin algoritmit kykenevät muodostamaan kolmiulotteisen kuvan sormen kuvioista ja pinnoista. Tätä kuvaa verrataan puhelimeen tallennettuun kuvioon ja tunnistus tehdään tämän perusteella.
Haaste laitevalmistajan kannalta tietenkin on, että tunnistuksen pitää tapahtua hyvin nopeasti. Optisissa antureissa päästään jo alle puolen sekunnin tunnistukseen, joten samaa tasoa odotetaan tietenkin Samsungin lipulaivamallilta.
Kun Samsung esitteli uutuuksiaan Helsingissä pari viikkoa sitten, uutta sormenjälkianturitekniikkaa toki hehkutettiin, mutta mitään nopeuslukuja ei kerrottu. Itse asiassa demoissa se ei vakuuttanut. Vähintään yhtä nopeasti toimivat myös optiset lukimet.
Käyttäjän ovat nyt valittaneet uuden sormenjälkianturin toiminnasta. Kritiikin mukaan anturi ei toimi aina, ei toimi hyvin erittäin kuivissa oloissa tai kun sormenpää on kuiva. Myös naarmu sormenpäässä on aiheuttanut ongelmia tunnistautumisessa.
Samsung on myöntänyt ongelmat ja kertoo Korea Herald -lehdessä, ett anturin toimintaa paranneellaan jatkuvilla ohjelmistopäivityksillä. Ensimmäinen päivitys ohjelmistoon oli lähtenyt jakoon jo viikon laitteen julkistamisen jälkeen.
Ultraäänianturin toiminnan parantaminen onkin keskeistä Samsungin uutuuden kannalta, koska maailmalla raportoidaan jo laitteen kasvontunnistuksen helposta kiertämisestä esimerkiksi valokuvan avulla. Ohjelmistopäivityksillä voidaan tietenkin nopeuttaa tunnistusta vähentämällä niiden tarkistuspisteiden määrää, joiden perusteella käyttäjän tunnistus tehdään. Samsungin tavoitteena on kuitenkin taatusti parantaa tunnistusalgoritmeja niin, että tunnistus nopeutuu ja säilyttää korkean luotettavuutensa.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
