Litiumioniakku on hieno keksintö, joka on mahdollistanut valtaisen kannettavan elektroniikan ja sähköautojen esiinmarssin. Sen ongelma keskittyy lähinnä nestemäiseen elektrolyyttiin, jonka takia on nähty myös laitepaloja. Cornellin yliopistossa on kehitetty ratkaisu tähän ongelmaan.
Cornellin tutkijat lähtivät liikkeelle normaalista nestemäisestä elektrolyytistä. Sen jälkeen elektrolyytti voidaan sähkökemiallisen kennon sisällä muuttaa kiinteään muotoon. Tämä tekee akuista turvallisempia ja aiempaa pienempiä.
Cornellin yliopiston professori Lynden Archerin mukaan innovaatio perustuu erikoismolekyyleihin, joita elektrolyyttiin on lisätty. Kennon sisällä ne käynnistävät polymerisointiprosessin, joka muuttaa elektrolyytin kiinteäksi ilman, että prosessi vaikuttaa kennon muihin toimintoihin.
Jos elektrolyytti on syklinen eetteri, molekyyli voidaan suunnitella katkaisemaan rengasrakenne ja tuottamaan pitkiä molekyyliketjuja, jotka liittyvät toisiinsa. Tämä kiinteäksi muuttunut polymeerielektrolyytti liittyy tiukasti metallielektrodeihin.
Menetelmä sopii nykyisten litiumioniakkujen tekemiseen turvalliseksi, mutta se soveltuu myös työn alla olevien metallianodien kuten alumiinianodien käyttämiseen. Näillä uusilla metalleilla akkujen energiatiheyttä saadaan kasvatettua merkittävästi nykyisestä.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
