Litiumioniakku on hieno keksintö, joka on mahdollistanut valtaisen kannettavan elektroniikan ja sähköautojen esiinmarssin. Sen ongelma keskittyy lähinnä nestemäiseen elektrolyyttiin, jonka takia on nähty myös laitepaloja. Cornellin yliopistossa on kehitetty ratkaisu tähän ongelmaan.
Cornellin tutkijat lähtivät liikkeelle normaalista nestemäisestä elektrolyytistä. Sen jälkeen elektrolyytti voidaan sähkökemiallisen kennon sisällä muuttaa kiinteään muotoon. Tämä tekee akuista turvallisempia ja aiempaa pienempiä.
Cornellin yliopiston professori Lynden Archerin mukaan innovaatio perustuu erikoismolekyyleihin, joita elektrolyyttiin on lisätty. Kennon sisällä ne käynnistävät polymerisointiprosessin, joka muuttaa elektrolyytin kiinteäksi ilman, että prosessi vaikuttaa kennon muihin toimintoihin.
Jos elektrolyytti on syklinen eetteri, molekyyli voidaan suunnitella katkaisemaan rengasrakenne ja tuottamaan pitkiä molekyyliketjuja, jotka liittyvät toisiinsa. Tämä kiinteäksi muuttunut polymeerielektrolyytti liittyy tiukasti metallielektrodeihin.
Menetelmä sopii nykyisten litiumioniakkujen tekemiseen turvalliseksi, mutta se soveltuu myös työn alla olevien metallianodien kuten alumiinianodien käyttämiseen. Näillä uusilla metalleilla akkujen energiatiheyttä saadaan kasvatettua merkittävästi nykyisestä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
