Bluetooth on hieno tapa liittää esimerkiksi nappikuulokkeet älypuhelimeen, mutta niiden ongelma on radion suhteellisen suuri tehonkulutus. Kun nappeihin ei saa isoa akkua, niiden toiminta-aika jää aina käyttäjän mielestä liian lyhyeksi. Michiganin yliopiston tutkijoilla voi olla apu tähän. He ovat kehittäneet Bluetooth-piirin, joka on erittäin pienikokoinen. Signaali lähettäessään se kuluttaa tehoa vain 0,6 milliwattia.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että vaikkapa mittausdatan säännöllinen lähettäminen onnistuu pienellä 5,8-millisellä nappiparistolla jopa 11 vuoden ajan. Bluetooth-nappikuulokkeissa sama tarkoittaa merkittävästi nykyistä harvempaa latausväliä.
Michiganin tutkijat kuvaavat innovaation perustaa IEEE Spectrum -lehdessä. Normaalisti lähetinpiirillä on viritettävä RF-oskillaattori, jolla haluttu taajuus saadaan generoitua, amplitudia vahvistava tehovahvistin sekä antenni, joka säteilee radioenergiaa. Michiganilaistutkijat onnistuivat yhdistämään oskillaattorin ja antennin niin, että vahvistimesta tuli tarpeeton. Tutkijat kutsuvat keksintöään teho-oskillaattoriksi.
Keskeistä oskillaattorissa on induktorin ja kondensaattorin muodostama piiri, joka resonoi induktorin magneettikentän ja kondensaattorin sähkökentän välillä taajuudella, jonka kapasitanssi ja induktanssi määrittelevät. Uudessa teho-oskillaattorissa antennia käytetään induktorina. Tämän ansiota antenni pystyy säteilemään vaihtelemalla magneettikenttää sähkökentän sijaan. Näin rakenne voi olla paljon kompaktimpi.
Apulaisprofessori David Wentzloffin mukaan antenni on vielä paljon sirulle integroitavaa induktoria laadukkaampi. Piirille olisi sopinut paljon pienempi erillisinduktori, joten antennin Q-kerroin oli noin viisi kertaa parempi.
Wentzloffin tiimin piti lisäksi kehittää menetelmä, jolla teho-oskillaattorille syötetään virtaa. Ratkaisuksi löytyi muunninpiiri, joka on liitetty oskillaattori syöttöjännitepäähän.
Michiganin yliopistossa kehitetään millimetriluokan antureita M3-projektissa. Seuraavaksi nyt kehitetty Bluetooth-nanoradio liitetään näihin minikokoisiin antureihin.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
