Virtuaalitodellisuuden aika alkoi Suomessa jo vuonna 1995, kun virtuaalista Helsinkiä ryhdyttiin mallintamaan. Noista ajoista on tultu pitkälle. Sovelton muutosjohtaja Risto Linturi uskoo, että VR-maailmoja voidaan striimata tabletteihin noin viiden vuoden kuluttua. Se tarkoittaa käytännössä virtuaalitodellisuuden demokratisointia, kun se tulee kaikkien ulottuville.
Nyt VR-tekniikka liittyy ennen kaikkea oppimisen murrokseen. Linturi nostaa esimerkiksi lentäjien koulutuksen: matkustajakoneiden pilotit lentävät ”oikeasti” ensimmäistä kertaa, kun mukana on jo matkustajia. Kaikki opettelu tapahtuu virtuaalimaailmoissa eli simulaattoreissa.
Simulaattoreissa kokemuksen ytimessä on se, kuinka tarkkaan todellinen maailman voidaan mallintaa. Tässä kohtaa VR-lasien kehitys on ollut nopeaa. Uusimmat Oculus Quest -lasit ovat ensimmäiset ns. standalone-virtuaalilasit, jotka tuovat VR-maailmaan kuuden vapausasteen liikkumisen ja objekteihin tarttumisen. Eikä lasien prosessori ole kovin ihmeellistä, sillä sama Snapdragon 845 -prosessori vauhdittaa monia uudempia älypuhelimia.
Tällä hetkellä VR-lasit pitää tyypillisesti liittää tehokkaaseen tietokoneeseen, joka jaksaa VR-mallinnuksia pyörittää. Linturilla on itsellään tehokannettava, joka painaa viisi kiloa, maksaa viisituhatta euroa ja tuottaa 1,5 kilowatin lämpötehon. – Se ei ole kovin käytännöllinen laiteratkaisu, Linturi myöntää.
Mutta tämän ongelman Mooren laki poistaa. Viiden vuoden kuluttua sama laskentateho on saatu istutettua tabletin kaltaiseen padiin. Ironista on se, että siinä vaiheessa tällaista paikallista laskentatehoa ei enää tarvita.
- Google on jo testannut VR-pelien striimaamista pilvipalvelusta. Se edellyttää vähintään 15 megabitin verkkoyhteyttä ja maksimissaan 40 millisekunnin latenssia, Linturi sanoo. Käytännössä 5G-verkot tuovat tämäntasoisen linkin meidän kaikkien ulottuville.
Verkkopelaamisessa on sekin etu, ettei peliä tarvitse ladata etukäteen. Moni peli on kymmenien gigatavujen kokoinen, joten lataaminen kestää nyt nopeallakin yhteydellä tunteja, viiden megabitin yhteydellä yli vuorokauden.
Soveltolla VR-tekniikka on nyt isossa roolissa. Eilen yritys esitteli yhdessä Glue Collaborationin ja Telian kanssa palvelua, jossa VR-pohjainen koulutus tuodaan Gluen alustalla yrityksiin ja kouluihin edullisena palveluna.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
