Sähköturvallisuus on yleisesti ottaen erinomaisella tasolla Suomessa: sähkötapaturmissa kuolee tyypillisesti vain 0-3 henkilöä vuodessa ja sähköpaloissakin vain toistakymmentä ihmistä. Vertailun vuoksi: tapaturmaisiin kaatumisiin kuolee yli tuhat ihmistä vuodessa ja ruokaan tukehtuu useita kymmeniä ihmisiä vuodessa.
Vaikka sähköasennusten turvallisuus on noussut tapetille Levillä kolmen lapsen hengen vaatineen asennusvirheen takia, sähköasennusvirheestä johtuvat palokuolemat ovat erittäin harvinaisia: esimerkiksi vuonna 2018 tapahtuneesta yhdestätoista sähköpalokuolemasta peräti kuudessa syynä oli sähkölieden huolimaton tai valvomaton käyttö.
Turvallisuuden tasosta kertoo sekin, että viime vuonna sähköturvallisuusviranomainen eli Tukes ei joutunut antamaan yhtään toimintakieltoa urakoitsijoille eikä sähkötöiden johtajille. Varoituksia kyllä jaettiin 16 kappaletta, joista neljä kenttävalvonnassa. Tapauksista kertoi Tukesin ylitarkastaja Timo Iholin Vantaalla 15.5.2019 järjestetyssä sähkötöiden johtajan päivässä.
Oman riesansa aiheuttavat oikeudettomat sähkötyöt, joista paljastuu hengenvaarallisia virityksiä. Räikeimmissä tapauksissa Tukes antaa asian poliisin selvitettäväksi. Esimerkiksi eräs maanviljelijä (sähköalalla maallikko) oli liittänyt varavoimakoneen verkkoon määräysten vastaisesti ilman sähköasennusstandardissa vaadittua verkonvaihtokytkintä tai lukitusjärjestelmää. Sähköverkon vian aikana hän oli liittänyt varavoimakoneen kiinteistön sähkölaitteistoon muistamatta avata laitteiston pääkeskuksen pääkytkintä. Tällöin hän syötti varavoimakoneella koko alueen muuntopiiriä. Kohde sijaitsi keskijännitelinjan päässä ja muuntopiirissä oli vain muutama kuluttaja, joten kone jaksoi syöttää koko piiriä. Kohteen etäluettava mittari oli rikkoutunut ja viimeisin siihen tallentunut jännitearvo oli yli 800 volttia.
Muutamia vuosia sitten oli tapaus, jossa jakeluverkkoyhtiön asentaja oli vastaavan tempun seurauksena saanut sähköiskun ja pudonnut pylväsmuuntajasta, kun isäntä oli syöttänyt sähköä verkkoon vikatilanteessa ja asentaja sai sähköiskun. Asentaja oli 20 kilovoltin syötön puolella todennut jännitteettömyyden ja tehnyt työmaadoituksen, mutta väärästä suunnasta syötetty sähkö yllätti ikävin seurauksin. Asentaja ei onneksi kuollut eikä loukkaantunut hengenvaarallisesti.
Unohtakaa ”pienet työt” ja tehkää aina käyttöönottotarkastuspöytäkirja!
Tukesin Iholin muistutti sähkötöiden johtajia myös käyttöönottotarkastuksen tärkeydestä ja pakollisuudesta. Käyttöönottotarkastus on lain mukaan tehtävä jokaiselle sähköasennukselle. Joissain tapauksissa, niin sanotuissa vähäisiksi katsottavissa töissä, käyttöönottotarkastuksesta ei tarvitse tehdä pöytäkirjaa, mutta itse tarkastus on tehtävä ja testausten tulokset tarvittaessa annettava laitteiston haltijalle. ”Vaikka laki sallii tällaisen poikkeuksen, unohtakaa ne ’pienet työt’ ja tehkää aina se pöytäkirja. Moni tutkimamme epäselvä tapaus olisi selvä, jos pöytäkirja olisi tehty asianmukaisesti”, linjasi Iholin.
Iholinin mukaan myös käyttöönottotarkastukseen liittyvien mittauksien jäljitettävyydessä on ollut puutteita. - On mitattu mutta on epäselvää mistä on mitattu.
Vesa Linja-aho, lehtori, Metropolia-ammattikorkeakoulu
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
