Nvidia tunnetaan tehokkaista grafiikkaprosessoreistaan, mutta parina viime vuonna se on alkanut muuttua tekoälyfirmaksi. Ja sen tavoitteena on viedä koneoppiminen samoilla malleilla kaikenlaisiin erilaisiin laitteisiin. Mysö verkon reunalle uudella Jetson Nano -kortilla.
Nvidian sulautettujen tuotteiden ryhmää vetää Euroopassa Eddie Seymour, joka oli yksi eilisen Arrow´n järjestämän IoT Summit -tapahtuman keynote-puhujista. Hänen mukaansa markkinat valtaa seuraavien vuosien aikana tekoälyllä hyöstetty esineiden internet. Tätä Nvidia kutsuu termillä AIoT.
- Grafiikkaprosessori eli GPU on edelleen leipälajimme, mutta olemme muuttumassa tekoälyfirmaksi. GPU sopii tähän hienosti, sillä siihen on helppo päästä käsiksi ja ohjelmoida haluamakseen, Seymour sanoi.
Nvidian tekoälystregia nojaa ohjelmistoihin. – Kaikki on kiinni softasta. Meillä on avoin CUDA-pohjainen alustamme, jossa neuroverkot saadaan istumaan kaikille eri laitteille, Seymour kertoi.
Uusi Jetson Nano -kortti on tästä hyvä esimerkki. Se on tarkoitettu 5-10 watin laitteisiin, joissa tarvitaan puolen teraFLOPSin suorituskykyä neuroverkkojen pyörittämiseen. Aivan mikro-ohjaimista Nvidia ei vielä siis puhu tekoälyn yhteydessä.
Nvidia esitteli ensimmäisen Jetson TX1 -korttinsa vuonna 2016, jolloin tuotiin myös ensimmäinen versio Jetpack-kehitystyökaluista. Linux-pohjaista työkalusettiä on täydennetty tiheään kolmen vuoden aikana ja nyt siihen on lisätty esimerkiksi TensorRT, jonka avulla Jetson-korteilla voidaan prosessoida TensorFlow-malleja.
Nvidia helpottaa AI-kehittäjien asemaa niin, että samoilla Nsight-työkauilla onnistuu sekä grafiikkasovellusten teko PC:lle kuin tekoälyn tuominen pieniin laitteisiin. Kehitys onnistuu joko lähempänä rautaa Nvidian grafiikkaprosessorien tutulla CUDA-kielellä tai C:llä, TensorRT:llä tai korkeamman tason Deepstream-työkaluilla, jolloin kehittäjän ei tarvitse välttämättä tietää koneoppimismalleista mitään.
Jetsonin pohjalla oleva GPU on geneerinen moottori, joka voidaan helposti ohjelmoida tekemään lähes mitä tahansa laskentaa.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
