OnePlussan uusi huippumalli 7 Pro sisältää yhden älypuhelinalan hienoimmista näytöistä. Erityisesti 90 hertsin virkistystaajuus on silminnähtävästi tavallisia 60 hertsin ruutuja parempi. Näytöllä on kuitenkin kääntöpuolensa.
Näyttää siltä, että nopeammin päivittyvä ruutu kuluttaa selvästi enemmän tehoa kuin tavallinen. Esimerkiksi AccuBattery-testissä puhelimen virrankulutus putoaa lähes puolta pienemmäksi, kun päivitystahdin pudottaa 60 hertsiin.
Normaalisti ja normikäytössä puhelin kuluttaa virtaa 250-300 milliampeerin verran, kun ruutu on 90 hertsin asennossa. Tästä lähtee näytön taajuutta hidastamalla pois jopa 100 milliampeeria. Tämä vaikuttaa oleellisesti laitteen akkukestoon.
Displaymate testasi OnePlus 7 Pron näytön jo ennen laitteen julkistusta. Testin mukaan näytön väritarkkuus on erittäin hyvä, eikä värien toistoa käytännössä voi erottaa täydellisen luonnollisesta. Sama pätee näytön kontrastilukemiin. Kirkkaassa ympäröivässä valossa näytön kirkkaus kasvaa 583-813 nitiin (1 nit = 1 kandela/neliömetri), mikä on markkinoiden kovimpia lukemia.
Kaikkiaan OnePlus 7 Pro -mallin näyttö rikkoo peräti kymmenen DisplayMate-testien ennätystä, minkä ansiosta ruutu ansaitsee korkeimman A+-arvosanan. DisplayMaten testituloksiin voi tutustua täällä.
On selvää, että näytön huippuunsa viedyt ominaisuudet kuluttavat enemmän energiaa. Tämä näkyy myös toiminta-ajan pituutena ja siinä, ettei laite jaksa koko päivää suurehkosta 4000 milliampeeritunnin akusta huolimatta.
Täytyy kuitenkin muistaa, että laitteen ja näytön toimintaa voi optimoida. Jos on tottunut pitämään näyttöä kirkkaalla, OnePlus 7 Pron kohdalla kannattaa säätää näyttöä himmeämmäksi. Testin perusteella tämä näkyy suoraan laitteen tehonkulutuksessa.
Toisaalta 90 hertsiä tekee näytöstä silmin havaittavasti sujuvamman ja nopeamman. Esimerkiksi käyttöliittymä pyörii selvästi jouhevammin. Sen takia käyttäjä ei halua mennä takaisin 60 hertsin taajuuteen. Kaksiteräinen miekka, siis.
OnePlus 7 Pro on myös sillä tavalla älykäs, että ROM Boost -tekniikka oppii käyttäjän tavat ja osaa sen perusteella optimoida sovellusten käyttöä. Saman tyyppisiä ratkaisuja on näkynyt muissakin huippuälypuhelimissa, ja sen perusteella akun käyttöaika pitenee selvästi ajan myötä. Myös ohjelmistopäivityksillä puhelimen toimintaa voidaan optimoida.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
