Liikkuvaan sähköenergian varastointiin on kaksi suosittua ratkaisua: suuren kapasiteetin litiumioniakut sekä nopeasti ladattavat ja purettavat kondensaattorit. Litium-ionikondensaattorit (LIC) yhdistävät näiden molempien parhaat puolet.
Litium-ionikondensaattorien materiaalit eivät sisällä litiumioneja (tai elektroneja) toisin kuin akut. Siksi niiden tuottamisessa tarvitaan esilitiointia. Se tapahtuu joko yhteen kondensaattorin aineosista tai vahvasti litiumioneja sisältävä lisäaine jakaa ne uudelleen kondensaattorin materiaaleihin ensimmäisen latauksen aikana. Nämä menetelmät ovat kuitenkin kalliita ja monimutkaisia.
CNRS/Université de Nantesin tutkijat yhdessä Münsterin yliopiston tutkijoiden kanssa ylittivät tämän haasteen käyttämällä kahta lisäainetta, jotka yhdistettiin peräkkäisten kemiallisten reaktioiden kautta.
Kahden lisäaineen käyttö yhdessä litiumionien ja muiden elektronien kanssa, tarjoaa paljon suuremman toimintavapauden, koska ne voidaan valita itsenäisesti hinnan, kemiallisten ominaisuuksien ja suorituskyvyn mukaan.
Kun litiumionikondensaattori latautuu, ensimmäinen lisäaine (pyreeni) vapauttaa elektroneja ja protoneja. Toinen lisäaine, Li3PO4 varastoi protonit, ja vapauttaa litiumioneja, jotka ovat sitten käytettävissä esilitiointia varten. Tämän lähestymistavan lisäetuna on se, että esilitioinnin jälkeen pyreenin jäännös edistää varausten varastointia, mikä lisää tallennetun sähköenergian määrää.
Wu Zhongshuain johtava tutkimusryhmä Kiinan tiedeakatemian Dalianin kemiallisen fysiikan instituutista (CAS) on puolestaan kehittänyt korkean energiatiheyden vety-ioni-keinutuoli -tyyppisen MXene-perustaisen hybridisuperkondesaattorin.
MXenet, kaksiulotteiset metallikarbidit ja karbonitridit, ovat herättäneet laajaa kiinnostusta niiden erinomaisen sähkökemiallisen energian varastointiominaisuuden vuoksi. Kuitenkin, vesipitoista symmetristä Ti3C2Tx -pohjaista superkonkkaa rajoittaa yleensä pieni jänniteikkuna (~ 0,6 V), johtuen peruuttamattomasta Ti3C2Tx:n hapettumisesta korkeassa potentiaalissa.
Tutkijat käyttivät Ti3C2Tx:tä negatiivisena elektrodina, hiilinanoputkia positiivisena elektrodina, H2SO4 liuosta negatiivisena elektrolyyttinä ja liuoksena, joka sisältää hydrokinonin positiivisena elektrolyyttinä sekä protoneja läpäisevää Nafion-kalvoa erottimena. näin he onnistuivat valmistamaan epäsymmetrisiä hybridejä superkondensaattoreita.
Tässä palautuvassa sähkökemiallisessa käyttäytymisessä oli mukana nopea vetyionin kuljetus positiivisten ja negatiivisten elektrodien välillä, jolloin laitetta kutsuttiin vety-ioni-keinutuoli hybridi superkondensaattoreiksi, vastaavasti kuin litiumioniakut.
Kummankin elektrodin suuren pseudokapasitanssin, sovitetun potentiaalisen ikkunan ja erinomaisen palautuvuuden vuoksi hybridisuperkondensaattori ylsi vakaasti 1,6 voltin jännitteeseen, joka säilyi vielä 5000 syklin jälkeen. Ratkaisun energiatiheys oli ennätysmäiset 62 Wh/kg, mikä ylittää kaikki aiemmin raportoidut MXene-pohjaisten superkondensaattorien lukemat.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 24.6.2019
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
