Liikkuvaan sähköenergian varastointiin on kaksi suosittua ratkaisua: suuren kapasiteetin litiumioniakut sekä nopeasti ladattavat ja purettavat kondensaattorit. Litium-ionikondensaattorit (LIC) yhdistävät näiden molempien parhaat puolet.
Litium-ionikondensaattorien materiaalit eivät sisällä litiumioneja (tai elektroneja) toisin kuin akut. Siksi niiden tuottamisessa tarvitaan esilitiointia. Se tapahtuu joko yhteen kondensaattorin aineosista tai vahvasti litiumioneja sisältävä lisäaine jakaa ne uudelleen kondensaattorin materiaaleihin ensimmäisen latauksen aikana. Nämä menetelmät ovat kuitenkin kalliita ja monimutkaisia.
CNRS/Université de Nantesin tutkijat yhdessä Münsterin yliopiston tutkijoiden kanssa ylittivät tämän haasteen käyttämällä kahta lisäainetta, jotka yhdistettiin peräkkäisten kemiallisten reaktioiden kautta.
Kahden lisäaineen käyttö yhdessä litiumionien ja muiden elektronien kanssa, tarjoaa paljon suuremman toimintavapauden, koska ne voidaan valita itsenäisesti hinnan, kemiallisten ominaisuuksien ja suorituskyvyn mukaan.
Kun litiumionikondensaattori latautuu, ensimmäinen lisäaine (pyreeni) vapauttaa elektroneja ja protoneja. Toinen lisäaine, Li3PO4 varastoi protonit, ja vapauttaa litiumioneja, jotka ovat sitten käytettävissä esilitiointia varten. Tämän lähestymistavan lisäetuna on se, että esilitioinnin jälkeen pyreenin jäännös edistää varausten varastointia, mikä lisää tallennetun sähköenergian määrää.
Wu Zhongshuain johtava tutkimusryhmä Kiinan tiedeakatemian Dalianin kemiallisen fysiikan instituutista (CAS) on puolestaan kehittänyt korkean energiatiheyden vety-ioni-keinutuoli -tyyppisen MXene-perustaisen hybridisuperkondesaattorin.
MXenet, kaksiulotteiset metallikarbidit ja karbonitridit, ovat herättäneet laajaa kiinnostusta niiden erinomaisen sähkökemiallisen energian varastointiominaisuuden vuoksi. Kuitenkin, vesipitoista symmetristä Ti3C2Tx -pohjaista superkonkkaa rajoittaa yleensä pieni jänniteikkuna (~ 0,6 V), johtuen peruuttamattomasta Ti3C2Tx:n hapettumisesta korkeassa potentiaalissa.
Tutkijat käyttivät Ti3C2Tx:tä negatiivisena elektrodina, hiilinanoputkia positiivisena elektrodina, H2SO4 liuosta negatiivisena elektrolyyttinä ja liuoksena, joka sisältää hydrokinonin positiivisena elektrolyyttinä sekä protoneja läpäisevää Nafion-kalvoa erottimena. näin he onnistuivat valmistamaan epäsymmetrisiä hybridejä superkondensaattoreita.
Tässä palautuvassa sähkökemiallisessa käyttäytymisessä oli mukana nopea vetyionin kuljetus positiivisten ja negatiivisten elektrodien välillä, jolloin laitetta kutsuttiin vety-ioni-keinutuoli hybridi superkondensaattoreiksi, vastaavasti kuin litiumioniakut.
Kummankin elektrodin suuren pseudokapasitanssin, sovitetun potentiaalisen ikkunan ja erinomaisen palautuvuuden vuoksi hybridisuperkondensaattori ylsi vakaasti 1,6 voltin jännitteeseen, joka säilyi vielä 5000 syklin jälkeen. Ratkaisun energiatiheys oli ennätysmäiset 62 Wh/kg, mikä ylittää kaikki aiemmin raportoidut MXene-pohjaisten superkondensaattorien lukemat.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 24.6.2019
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
