Rice Universityn laboratoriossa on sovitettu laserindusoitu grafeeni pieniksi, metallittomiksi rakenteiksi, jotka tuottavat sähköä. Näiden LIG-komposiittien joutuminen kosketuksiin muiden pintojen kanssa tuottaa staattista sähköä, jota voidaan ohjata pienlaitteiden käyttöön. Laitetta demottiin integroimalla se varvastossuun.
Upotettu nanogeneraattori pystyi tallentamaan kondensaattoriin 0,22 millijoulea energiaa yhden kilometrin kävelymatkan jälkeen, sanoi Ricen tutkijatohtori Michael Stanford. - Tämä energian määrää riittää anturien ja elektroniikan vaatiman sähkön tuottamiseksi ihmisen liikkeellä.
Triboelektrisen vaikutuksen avulla materiaalit keräävät varauksen kontaktin kautta. Kun ne kootaan yhteen ja vedetään sitten erilleen, muodostuu pintavarauksia, jotka voidaan kanavoida energiantuotantoon.
LIG-grafeenivaahto syntyy, kun kemikaaleja kuumennetaan polymeerin tai muun materiaalin pinnalla laserilla, jolloin vain kaksiulotteisen hiilen hiutaleet liittyvät toisiinsa. Laboratorio teki ensin LIG:n yleiselle polyimidille, mutta laajensi tekniikkaa kasveihin, elintarvikkeisiin sekä käsiteltyyn paperiin ja puuhun.
Paras kokoonpano polyimidi-LIG-komposiitin ja alumiinin elektrodeilla tuotti yli 3,5 kilovoltin jännitteitä, joiden huipputeho oli yli 8 milliwattia.
Purdue-yliopiston tutkijat yhteistyössä Michiganin yliopiston ja Huazhongin yliopiston kanssa osoittavat puolestaan, miten lasertekniikka voi muokata grafeenia ottamaan pysyvästi rakenteen, joka tuottaa sille ennätykselliseen 2,1 elektronivoltin kaistaeron.
- Tämä on ensimmäinen kerta, kun on saavutettu näin suuri kaistaero vaikuttamatta itse grafeeniin, kuten kemiallisen seostuksen tapauksessa. Olemme vain pingottaneet materiaalia, toteaa Purduen teollisuustekniikan professori Gary Cheng.
Tutkijat ovat aiemmin tutkijat saaneet kaistaeroa aikaan myös materiaalia venyttämällä, mutta se ei yksin suurenna kaistaeroa kovin paljon. On muutettava grafeenin muotoa pysyvästi, jotta kaistaero säilyy avoimena, selvittää Cheng.
Cheng ja hänen työtoverinsa eivät vain pitäneet kaistaeroa avoinna, vaan myös säätivät sen leveyttä nollasta 2,1 elektronivolttiin. Näin ollen tutkijat ja valmistajat saavat mahdollisuuden käyttää vain tiettyjä grafeenin ominaisuuksia riippuen siitä, mitä he haluavat materiaalin tekevän.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 25.6.2019
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
