IBM:llä on takanaan hieno historia uusien laitteiden kehittäjänä, eikä sitä ilmeisesti vieläkään kannata sivuuttaa innovaattorina. Nyt yhtiö on patentoinut älykellon, jonka näyttö avautuu sekä puhelimeksi että tabletiksi.
Patentista kertoo LetsGoDigital-sivusto. Aiemmin tänä vuonna se esitteli Intelin patentin uudenlaisesta ”haitarinäytöstä” ja Googlella on oma mallinsa, joka muistuttaa kirjaa lehtineen. Selvästikin uuden muotokielen hakeminen kiinnostaa valmistajia myös älypuhelinmarkkinoiden ulkopuolella.
IBM:n tutkielma eroaa muista, koska sen näyttöratkaisun avulla sama laite toimii niin älykellona, puhelimena kuin tablettinakin. IBM on hakenut patenttia USPTO:ssa jo vuonna 2016, mutta se on myönnetty vasta kesäkuussa.
LetsGoDigital on patentin tietojen perusteella luonut 3D-malleja siitä, millaiselta uusi näyttöidea voisi näyttää. Perusmuodossaan kyse on älykellon pienestä ruudusta. Sen alla on seitsemän muuta näyttöelementtiä, jotka patentin mukaan voidaan ottaa esiin tarpeen mukaan.
Tarvittaessa ruudusta voidaan liuttaa esiin yksi lisäpaneeli kerrallaan. Kun käytössä on neljä ruutua, laitteen käyttöliittymä vaihtuu automaattisesti älypuhelinmoodiin, joten ruudulle sopii enemmän kuvakkeita ja sovelluksia.
Jos käyttäjä haluaa katsella videoita tai selata webbiä, näyttö kasvaa edelleen vaakamalliseksi tablettiruuduksi. Näyttöelementtien väliset saumat ovat hyvin ohuet, joten kahdeksan elementin iso näyttö toimii kuin yhtenä tablettiruutuna.
Jokainen näyttöelementti on kooltaan 2x3 tuumaa. Älypuhelinmoodissa käytössä olisi näin 4x6-tuumainen ruutu ja tablettimoodissa 8x12-tuumainen iso näyttö.
Lue lisää LetsGoDigitalin sivuilta. Idea on hauska, mutta aika näyttää tuleeko mitään vastaavaa koskaan kaupallisesti tarjolle.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
