Tutkimusten mukaan vuoteen 2023 mennessä markkinoille tulee olemaan 30 miljardia Bluetooth-laitetta. Iso osa niistä liittää IoT-solmut verkkoon ja isossa osassa on jonkinlainen paristo. Kalifornialainen Atmosic haluaa eroon paristoista.
Atmosicin kehittämä RF CMOS -tekniikka tekee radiosta niin vähävirtaisen, että se tulee käytännössä ikuisesti toimeen pienellä nappiparistolla. Toinen tapa on generoida laitteen vaatima sähkö itse.
Atmosicin luvut kertovat, missä tässä kehityksessä mennään. Jos IoT-laite lähettää dataa Bluetooth 5 -tekniikalla – eli toimii itse asiassa Bluetooth-majakkana – 200 millisekunnin välein, se kuluttaa nykyradioilla tehoa useita satoja mikrowatteja. Tämä tarkoittaa väistämättä paristoja, jota pitää tietyn väliajoin vaihtaa.
Atmosicin RF CMOS -tekniikalla radion tehonkulutus putoaa 5-10 kertaa pienemmäksi. Tämä tarkoittaa, että nappiparisto kestää saman verran pidempään. Jos radio osaa herätä henkiin vain tarvittaessa, tehonkulutus putoaa parhaimmillaan vain sadasosaan nykyisestä. Tämä oikeuttaa jo Atmosicin sloganin always-on käyttämisen.
Käytännössä tämä tarkoittaa Bluetooth-radiolle 1-10 mikrowatin tehonkulutusta. Jos päästään alle mikrowattiin, voidaan tarvittava virta saada energiankeruumenetelmin.
Moni yritys näyttää uskovan Atmosicin perusteluihin. Nyt yhtiö ilmoitti yhteistyöstä QuickLogin kanssa. Tarkoitus on kehittää kaukosäätimiä, jotka kuuntelevat jatkuvasti käyttäjän komentoja. Tämän voisi tehdä myös nykyisillä BLE-radioilla, mutta Atmosicin M3-alustan ansiosta tällainen älykäs kaukosäädin jaksaa toimia normaalisti normaalipattereilla. Atmosicin tekniikkaa voidaan siis käyttää sekä paristoista eroon pääsemiseen että laitteen toiminnallisuuden lisäämisen paristotehoa kasvattamatta.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
