Sähköautoilun akilleen kantapää on akusto. Sen kapasiteetti riittää liian pieniin latausväleihin, se latautuu liian hitaasti ja ikääntyy liian nopeasti. Kanadalaisessa Dalhousien yliopistossa on professori Jeff Dahnin (kuvassa) johdolla ratkaistu yksi isoista ongelmista.
Dahnin laboratoriossa – jonka tutkimusta esimerkiksi Tesla rahoittaa – on verifioitu, että NMC532/AG-kennosto kestää miljoonan mailin eli 1,6 miljoonan kilometriä ajon. Elinikä on näin 2-3 kertaa nykyisten Teslojen akustoja parempi.
Kolmevuotisten tutkimusten jälkeen tutkijat vakuuttavat, että tuhansienkin latauskertojen jälkeen akku latautuu 90 prosenttiin alkuperäisestä maksimikapasiteetista. Mikään nykyakuista ei yllä lähellekään näitä lukemia.
Dahnin tiimin julkistamassa raportissa kuvataan testitulokset. Kennorakennetta on testattu 20-55 asteen lämpötiloissa. Jotkut testeistä ovat kestäneet kolme vuotta. Osa testatuista elektrolyyteistä kestää myös pikalataustekniikoita.
Yhdessä testisarjassa 20 asteen lämpötilassa akku latautui yli 90 prosentin kapasiteettiin, vaikka latauskertoja kertyi lähemmäs 5000. Akun kemia eroaa nykyakuista: katodi on nikkelistä, magnaanista ja koboltista ja anodi keinotekoisesta grafiitista. Niiden välillä käytetty elektrolyytti on uudenlainen.
Teslan perustaja Elon Musk on aiemmin sanonut, että yhtiö on ensi vuonna esittelemässä akustopolvea, jolla ajetaan miljoona mailia. Tällä hetkellä Teslan akut valmistaa Panasonic Teslan omassa tehtaassa.
Dahnin tutkimuksesta kertoi aiemmin Elektroniktidningen Ruotsissa.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
