Berliiniläisen HZB-tutkimuskeskuksen (Helmholtz-Zentrum Berlin) professori Steve Albrechtin johtama ryhmä on esitellyt uuden ennätysmäisen aurinkokennon EU PVSEC -konferenssissa Ranskan Marseillessa. Kyse on tandemaurinkokennosta, jossa on yhdistetty perovskiitti ja CIGS-yhdiste. Rakenteella on saavutettu 23,26 prosentin sertifioitu hyötysuhde.
Yksi syy tähän menestykseen löytyy kennon orgaanisien molekyylien välikerroksesta. Molekyylit järjestäytyvät itse peittämään jopa karkeat puolijohdepinnat. Kahden puolijohteen välisten elektrodien häviöt ovat aiemmin olleet tehokkuutta heikentävä ongelma
Perovskiittien ja klassisten puolijohdemateriaalien yhdistelmä, kuten piin ja CIGS-yhdisteiden (kupari-indium-gallium-selenidi) kanssa tandemaurinkokennoissa lupaa tulevaisuudessa edullisia, korkean suorituskyvyn aurinkomoduuleja. Tandem-solun aktiivinen pinta-ala on yksi neliösentti. Aiemmin julkistetut perovskiitti-CIGS –tandemkennot ovat olleet huomattavasti pienempiä.
Yhden neliösenttimetrin kennonala on vakiintunut ennätysten standardiksi, koska se on esivaihe prototyyppien valmistuksessa. Erityisesti monimateriaalisilla kennoilla kennokoon kasvattaminen laboratoriosirusta yhteenkin neliösenttimetriin pudottaa hyötysuhdetta huomattavasti.
Daegu Gyeongbuk Institute of Science and Technologyn (DGIST) tohtori Jin-Kyu Kangin tutkimusryhmä on puolestaan saavuttanut joustavassa ohutkalvoon pohjautuvassa CZTSSe-aurinkokennon valosähköiselle muunnokselle virallisesti tunnustetun ennätysmäisen 11,4 prosentin hyötysuhteen.
Koska ohutkalvoinen CZTSSe -aurinkokenno käyttää edullisia, ympäristöystävällisiä materiaaleja sitä tutkitaan seuraavan sukupolven aurinkoenergiateknologiana ympäri maailman. Joustavan CZTSSe:n valosähköisen muuntamisen hyötysuhde ei kuitenkaan ole ylittänyt 10 prosentin rajaa. Tämä on johtunut monista teknisistä haasteista, kuten epäpuhtauksien leviämisestä joustavan alustan sisällä ja delaminoitumisesta.
Tämä saavutus saa erityistä huomiota, koska sen massatuotanto on paljon helpompaa käyttämällä edullisia, ympäristöystävällisiä materiaaleja, kuten kuparia (Cu), sinkkiä (Zn), tinaa (Sn). Muissa ohutkalvoaurinkokennoissa (CIGS, CdTe, perovskiitti) käytetään kalliita raskasmetallimateriaaleja, kuten indiumia, lyijyä ja kadmiumia.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 25.9.2019