Monen mielestä Venäjän hyökkäys Ukrainaan on samalla ensimmäinen todellinen kybersota. Nykyoperaatioita edeltävät aina kyberiskut verkossa. Venäjän toiminnasta antaa paremman kuvan, kun ymmärtää, että kybersotaa on valmisteltu jo kauan. Ainakin vuodesta 2015 asti, sanoi CyberWatch Finlandin partneri Pertti Jalasvirta Embedded Conference Finland -tapahtumassa.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan tuli esimerkiksi poliittisille päättäjille yllätyksenä, mutta kybermaailmassa merkkejä on ollut paljon. Joulukuussa 2015, siis vuosi Krimin valtauksen jälkeen, venäläiset hakkerit murtautuivat Ukrainan sähköverkkojärjestelmään ja saivat verkon kaatumaan. Sama tehtiin uudelleen joulukuussa 2016.
Ukrainan maksujärjestelmään venäläiset hyökkäsivät vuonna 2017, vuosina 2021-22 kohteena olivat GPS-paikannukseen nojaavat järjestelmät. Ja helmikuussa tänä vuonna, juuri ennen hyökkäystä, venäläiset tekivät palvelunestohyökkäyksiä Ukrainan hallinnon järjestelmiin.
- helmikuuta moni kuitenkn yllättyi, kun Venäjän hyökkäystä edeltävät kyberiskut olivat niin heikkoja. Tutkijoiden mukaan syitä mahdollisia syitä oli useita.
- Ehkäpä venäläishakkereiden osaaminen ei ollut aivan huippuluokkaa. Ehkäpä kyberhyökkäysten koordinointi ei onnistunut. Ehkäpä Ukrainan kriittiset järjestelmät oli lännen toimesta onnistuttu puhdistamaan esimerkiksitakaovista ja syksyllä 2021, Jalasvirta luettelee.
Venäjä ei kuitenkaan ole koskaan niin heikko kuin luulemme, eikä niin vahva kuin pelkäämme, Jalasvirta muistutti.
Voi myös olla, että Venäjä ei ole halunnut käyttää kaikkia kybersodan aseitaan. - Kyberaseita voi käyttää vain kerran, kuten Jalasvirta sanoi.
Hyökkäyksen alun jälkeen venäläiset tietysti jatkoivat kyberoperaatioitaan. Maaliskuun alussa hyökättiin Ukrainan satelliittipohjaiseen laajakaistajärjestelmään, paikannusjärjestelmiin 17. maaliskuuta, ja kuun lopulla onnistuttiin rampauttamaan maan teleoperaattorien toiminta, tosin vain 15 tunniksi.
Näissä hyökkäyksissään Venäjä ei onnistunut ja tämä on osasyy siihen, miksi se ei ole onnistunut tavoitteessaan vallata Ukraina. - Se mikä tapahtuu poliittisella tasolla, tapahtuu myös kybermaailmassa. Ja päinvastoin, Jalasvirta muistutti.
Jalasvirran mielenkiintoinen ECF22-keynote on katsottavissa ETNtv:ssä. Esityskalvot löytyvät täältä.
– Paikannuksen tarkkuudessa, luotettavuudessa ja virrankulutuksessa otetaan nyt merkittäviä edistysaskelia, sanoo u-bloxin toimitusjohtaja Matthias Poppel. Münchenin Electronica-messuilla yhtiö esittelee GNSS-moduulia, joka lupaa alle kahden nanosekunnin ajoitustarkkuuden kriittisen infrastruktuurin tarpeisiin.
Teollisuuden sulautetut järjestelmät suunnitellaan usein 10–15 vuoden käyttöikää varten. Muistitekniikka ja komponenttien saatavuus muuttuvat kuitenkin huomattavasti nopeammin. Kingstonin Suomen liiketoiminnan kehityspäällikkö Mikko Maanoja korostaa, että muistivalinnat ja komponenttien elinkaaren hallinta on otettava huomioon jo laitteen suunnitteluvaiheessa.
Saksalainen Rohde & Schwarz on esitellyt Münchenin Electronica-messuilla uuden FNH-käsianalysaattorin, joka yhdistää spektrianalyysin, reaaliaikaisen spektrianalyysin, vektoriverkkoanalyysin ja tehomittaukset samaan laitteeseen. Uutuuden merkittävin tekninen ominaisuus on jopa 125 megahertsin reaaliaikainen analyysikaista, joka on valmistajan mukaan luokkansa levein.
5G-yhteyden rakentamiseen ei välttämättä tarvita matkapuhelinoperaattoria, SIM-kortteja eikä lisensoitua radiotaajuutta. DECT NR+ tuo 5G-standardin ominaisuuksia paikallisiin IoT-verkkoihin, joissa tarvitaan pitkää kantamaa, pientä viivettä ja luotettavaa tiedonsiirtoa. Uusi tekniikka yhdistää itsestään järjestäytyvän mesh-verkon, energiatehokkuuden ja nopean tiedonsiirron tavalla, joka haastaa monet nykyiset langattomat ratkaisut.