Monen mielestä Venäjän hyökkäys Ukrainaan on samalla ensimmäinen todellinen kybersota. Nykyoperaatioita edeltävät aina kyberiskut verkossa. Venäjän toiminnasta antaa paremman kuvan, kun ymmärtää, että kybersotaa on valmisteltu jo kauan. Ainakin vuodesta 2015 asti, sanoi CyberWatch Finlandin partneri Pertti Jalasvirta Embedded Conference Finland -tapahtumassa.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan tuli esimerkiksi poliittisille päättäjille yllätyksenä, mutta kybermaailmassa merkkejä on ollut paljon. Joulukuussa 2015, siis vuosi Krimin valtauksen jälkeen, venäläiset hakkerit murtautuivat Ukrainan sähköverkkojärjestelmään ja saivat verkon kaatumaan. Sama tehtiin uudelleen joulukuussa 2016.
Ukrainan maksujärjestelmään venäläiset hyökkäsivät vuonna 2017, vuosina 2021-22 kohteena olivat GPS-paikannukseen nojaavat järjestelmät. Ja helmikuussa tänä vuonna, juuri ennen hyökkäystä, venäläiset tekivät palvelunestohyökkäyksiä Ukrainan hallinnon järjestelmiin.
- helmikuuta moni kuitenkn yllättyi, kun Venäjän hyökkäystä edeltävät kyberiskut olivat niin heikkoja. Tutkijoiden mukaan syitä mahdollisia syitä oli useita.
- Ehkäpä venäläishakkereiden osaaminen ei ollut aivan huippuluokkaa. Ehkäpä kyberhyökkäysten koordinointi ei onnistunut. Ehkäpä Ukrainan kriittiset järjestelmät oli lännen toimesta onnistuttu puhdistamaan esimerkiksitakaovista ja syksyllä 2021, Jalasvirta luettelee.
Venäjä ei kuitenkaan ole koskaan niin heikko kuin luulemme, eikä niin vahva kuin pelkäämme, Jalasvirta muistutti.
Voi myös olla, että Venäjä ei ole halunnut käyttää kaikkia kybersodan aseitaan. - Kyberaseita voi käyttää vain kerran, kuten Jalasvirta sanoi.
Hyökkäyksen alun jälkeen venäläiset tietysti jatkoivat kyberoperaatioitaan. Maaliskuun alussa hyökättiin Ukrainan satelliittipohjaiseen laajakaistajärjestelmään, paikannusjärjestelmiin 17. maaliskuuta, ja kuun lopulla onnistuttiin rampauttamaan maan teleoperaattorien toiminta, tosin vain 15 tunniksi.
Näissä hyökkäyksissään Venäjä ei onnistunut ja tämä on osasyy siihen, miksi se ei ole onnistunut tavoitteessaan vallata Ukraina. - Se mikä tapahtuu poliittisella tasolla, tapahtuu myös kybermaailmassa. Ja päinvastoin, Jalasvirta muistutti.
Jalasvirran mielenkiintoinen ECF22-keynote on katsottavissa ETNtv:ssä. Esityskalvot löytyvät täältä.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
