Embedded World, Nürnberg – Useimpien sulautettujen laitteiden sisuksista löytyy nykyään suomalaislähtöinen käyttöjärjestelmä. Linuxin asema näkyy selvästi Nürnbergin messuhalleissa.
Vielä joitakin vuosia sitten linuxia karsastettiin monissa sovelluksissa, joissa tarvitaan reaaliaikaisuutta. Nyt reaaliaikalinuxia tarjosi messuilla kymmeniä yrityksiä.
Linuxin etuna on alustan monikäyttöisyys. Kernelin päälle voi rakentaa sekä yleiskäyttöisiä ohjausratkaisuja että hyvin tarkasti tiettyä sovellusta varten räätälöidyn ratkaisun.
Toinen linuxin etu on tietoturva. Linux taipuu hyvin sovelluksiin, joissa tietoturva – esimerkiksi julkisten avainten säilytys ja suojaaminen – on tehty laitetasolla. Tähän suuntaan joudutaan väistämättä menemään useimmisa sovelluksissa, joissa vaaditaan korkean tason suojausta.
Esimerkiksi Monta Vistalla on uusi Carrier Grade eXpress -alustan versio, jolla voidaan toteuttaa vaikkapa IoT-yhdyskäytävä. Markkinointijohtaja Jim Gallagherin mukaan CGX-alustaan pohjaava laite autentikoi itsensä ja tunnistaa käyttäjät. Myös root-tason käyttäjä voidaan ulkoistaa omaan ”hiekkalaatikkoonsa”.
Linux-ytimen hienous on nimenomaan avoimuudessa ja joustavuudessa. Linus Torvalds on joskus kertonut, että ytimeen todennäköisesti joudutaan tuomaan lisää tietoturvaominaisuuksia, mutta tätä ei tulla tekemään niin, että kernelin kehitys jollakin tavalla hidastuisi tai vaarantuisi.
Tällä hetkellä tietoturvan toteutus jää joko laitetoimittajien ja linux-toimittajien vastuulle. Tämä ei ole mikään este, vaan ennen kaikkea mahdollisuus. Inteliin nykyään kuuluvan Wind Roverin uusi teollisuuden ohjausalusta Titanium Control on tästä hyvä esimerkki.
Titaniumin avulla yritykset voivat päivittää 20 vuotta vanhat ohjausjärjestelmänsä nykyajan vaatimuksiin. Mallissa laitteiden/solmujen ohjaus tehdään OpenStack-pinolla, laskenta tapahtuu Wind Riversin Industrial Grade Linuxissa ja data tallentuu pilveen. Tämä tarkoittaa käytännössä linuxia kaikille eri tasoilla.
Wind Riverin strategiajohtaja Gareth Noyesin mukaan tämä on ainoa keinoa saattaa vanhat ohjausjärjestelmät tukemaan IoT-maailmaa. Yritysten kannalta tämä tarkoittaa siirtymistä kohti IT-maailmaa, kun ohjausjärjestelmiä voidaan ajaa standardilla palvelinraudalla.
Messuilla mukana olevien linux-yrityksen joukossa oli nostalginen tuttavuus OpenSUSE. Sekin panostaa reaaliaikalinuxiin. Tulevaisuuden ohjausjärjestelmäsi näyttää kovasti kameleontilta, yhtiö mainosti tunnuseläimeensä viitaten.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
