DECT NR+ täyttää merkittävän aukon langattomassa yhteydenpidossa tarjoamalla luotettavan ja standardoidun viestintäprotokollan, joka yhdistää ainutlaatuisella tavalla alhaisen viiveen, pitkän kantaman, korkeat tiedonsiirtonopeudet, ei käytön aikarajoituksia ja lähes maailmanlaajuisen taajuuskattavuuden—kaikki tämä edulliseen hintaan. Nordic Semiconductor hyödyntää olemassa olevaa vähävirtaista nRF91-sarjan teknologiaansa tarjotakseen saumattoman ja erittäin integroidun DECT NR+ -ratkaisun.
Viimeisen vuosikymmenen ajan kivisuolaa on tutkittu potentiaalisena läpimurtona litiumioniakkujen katodimateriaaliksi. Se on nähty avaimena edullisten ja korkean energiatiheyden akkujen kehittämisessä, jotka soveltuvat esimerkiksi matkapuhelimiin, sähköajoneuvoihin ja uusiutuvan energian varastointiin.
Kryptografiaratkaisuja kehittävä suomalainen Xiphera on esitellyt uusimman tuotteensa, joka tuo kvanttiturvallisen todennuksen käynnistyskuville ja laiteohjelmistopäivityksille. Tuote on nimeltään nQrux Secure Bootin, ja se tulee osaksi yhtiön nQrux Hardware Trust Engines -perhettä.
Seitsemän vuotta Maata kiertänyt Suomen ensimmäinen satelliitti Aalto-1 lentää tänään maanantaina viimeisen kerran Suomen yli ja palaa ilmakehään. Opiskelijoiden ja tutkijoiden rakentama Aalto-1 aloitti Suomessa uuden avaruusajan, sanoo projektia vetänyt professori Jaan Praks.
Saksalainen Rutronik on lisännyt valikoimiinsa kolme uutta satelliittipaikannuksen vastaanotinta Unicore Communicationsilta. Uutuudet tukevat sekä useamman taajuuden käyttöä että reaaliaikaista paikkatiedon RTK-tarkennusta.
Tutkijat Stanfordin yliopiston akkutekniikan SLAC-tutkimuskeskuksessa ovat tehneet yllättävän löydön, joka voi mullistaa litiumioniakkujen valmistuksen. Uuden tutkimuksen mukaan akkujen nopea lataaminen suurilla virroilla juuri ennen niiden tehtaalta lähtöä voi nopeuttaa latausprosessia merkittävästi ja samalla pidentää niiden käyttöikää jopa puolella.
SIM-kortilla käyttäjä on tunnistautunut operaattorin verkkoon jo vuosikymmenien ajan. Kortin fyysinen koko on koko ajan kutistunut, mutta iso muuta on oikeastaan tulossa vasta nyt. Pian koko fyysinen SIM-kortti tai sen tilalle tullut fyysinen eSIM-piiri katoaa mobiililaitteista.
Nokia ilmoitti tänään laajentavansa kiinteän verkon tutkimus- ja tuotekehitysyksikköä Chennaissa Tamil Nadussa. Tamil Nadun hallituksen tuella uudesta T&K-laboratoriosta tulee yksi Nokian suurimmista tutkimuskeskuksista.
Generatiivisen tekoälyn nopea nousu, erityisesti OpenAI:n ChatGPT:n lanseerauksen jälkeen lähes kaksi vuotta sitten, on herättänyt kysymyksen myös suurten kielimallien energiantarpeesta. Huoli ei ole turha, sillä ChatGPT-promptin aiheuttama prosessi kuluttaa paljon enemmän energiaa kuin vanha perinteinen Google-haku.
Englantilainen Eatron on tiettävästi ensimmäisenä integroinut tekoälyprosessorin tehonhallintapiirille. Yhtiön mukaan tekoälyllä piristetty akunhallintajärjestelmä kasvattaa akun kapasiteettia 10 prosenttia ja ennen kaikkea pidentää sen käyttöikää jopa neljänneksellä.
TrendForcen uusi raportti luotaa galliumnitridi-pohjaisten tehopiirien markkinoita. "Global GaN Power Device Market Analysis Report" -raportin mukaan GaN-piirien markkinat kasvavat seuraavien vuosien aikana hurjaa 49 prosentin vauhtia.
Eilen maailmalla alkoi levitä huhuja, joiden mukaan Nokia pohtisi matkapuhelinverkot-liiketoimintansa myyntiä. Jopa Samsung tiedettiin mahdolliseksi ostajaksi. Tänään Nokia kumoaa tällaiset huhut perättöminä.
Konkurssiin ajautuneen belgialaisen GaN- eli galliumnitridipiirien sopimusvalmistaja Belganin tarjouskilpailu loppui viime viikolla. Halukkaita ostajia oli kaikkiaan viisi, joista yksi on suomalais-ruotsalainen 7 Semiconductors.
Yhä useammin piirien tietoturva perustuu PUF-ominaisuuteen, joka yleisellä tasolla tarkoittaa valmistuksessa syntyvää fyysisesti kloonaamatonta toimintoa. Jos PUF-ominaisuus on uniikki, sitä on hyvin vaikea kopioda tai väärinkäyttää. Mutta sitä on myös erittäin vaikea testata.
Nvidian uudesta Blackwell-prosessorista on puhuttu paljon, mutta eniten huomiota on saanut sen myöhästyminen. Nyt yritys on kuitenkin esitellyt suorittimen ensimmäisiä testituloksia ja ne ovat erittäin lupaavia.
Japanilaiset tutkijat Yokohaman kansallisesta yliopistosta ovat löytäneet lupaavan vaihtoehdon nikkeli- ja kobolttipohjaisille akuille sähköajoneuvoissa. Ratkaisussa käytetään mangaania anodissa, jolla päästään merkittävästi nykyakkuja suurempiin energiatiheyksiin. Mutta miksi juuri magnaani?
Esineiden internet (IoT) on hyötynyt merkittävästi kahdesta vallalla olevasta trendistä: langattomasta tekniikasta ja vähän tehoa kuluttavasta elektroniikasta. Johdoista riippumattomuus ja kyky toimia merkittävästi pienemmillä paristoilla mahdollistaa yhä useampien erilaisten laitteiden liittämisen toisiinsa ja niiden sijoittamisen mitä erilaisimpiin paikkoihin. IoT-markkina tulee todennäköisesti kasvamaan ja leviämään laajemmalle kuitenkin vielä nopeammin, kun käyttöön tulevat laitteet, jotka pystyvät keräämään talteen omaa energiaansa.
Pilvisiirtymien tahti on hidastunut, ja monet yritykset ovat jo saavuttaneet pilvestä saatavan kilpailuedun. Miten tämä vaikuttaa IT-palvelukumppaneiden rooliin ja prioriteetteihin tulevaisuudessa? TCS:n yritysarkkitehti Jukka-Pekka Ahonen kertoo omista näkemyksistään.
Tule tapaamaan meitä tulevissa tapahtumissamme. R&S-seminaareihin saat kutsukirjeet ja uutiskirjeet suoraan sähköpostiisi, kun rekisteröidyt sivuillamme.