Latvia on tasaisesti noussut suomalaisten yrittäjien kiinnostuksen kohteeksi – ei vain lähimarkkinana, vaan aidosti kasvun ja innovoinnin kumppanina. Osaava työvoima, strateginen sijainti ja yhä suotuisampi investointiympäristö tekevät Latviasta yhden lupaavimmista kohteista suomalaisyritysten laajentumiselle Baltiaan ja sen ulkopuolelle.
Alif Semiconductorin perustaja Reza Kazerounian kertoo ETN:lle, että todellinen läpimurto generatiivisessa tekoälyssä tapahtuu vasta, kun se siirtyy pilvestä erittäin vähävirtaisille laitteille. Alifin tavoitteena on tuoda tekoäly mikro-ohjaimiin, jolloin miljardit reunalaitteet voivat tehdä reaaliaikaisia päätöksiä ilman jatkuvaa yhteyttä pilveen.
Kun teollisuus digitalisoituu ja tuotteista tulee älykkäämpiä, sulautetut järjestelmät ovat tämän muutoksen ytimessä. Etteplan Finlandin sulautetun kehityksen johtaja Jenni Tuulos kuvaa markkinoita murrosvaiheessa — aikaa, jolloin tekoäly, tietoturva ja energiatehokkuus muokkaavat suunnittelun tulevaisuutta.
CN Roodin uusi Suomen maajohtaja Aku Wilenius uskoo, että paikallinen asiantuntemus ja tuki ovat olennaisia suomalaisille asiakkaille. Hänen mukaansa testaus- ja mittausratkaisujen markkinassa on vahvaa kasvupotentiaalia erityisesti energia-alalla, 6G-teknologiassa ja teollisuuden digitalisaatiossa.
Tätä ei joka teknologiatapahtumassa tapahdu. Teknologia 2025 -messuilla esittäytyy ensimmäistä kertaa SnowByte, uusi anturiteknologiaan ja tuotekehitykseen erikoistunut yritys, jonka juuret ovat tiukasti tutkimuksessa.
Mikrokuitukanavaverkosto muuttaa kaupunkien tietoliikenteen rakentamista: se vähentää kaivuutöitä, nopeuttaa verkon laajentamista ja mahdollistaa uuden sukupolven älyinfran. Kuopiossa kehitetty ratkaisu on noussut esimerkkihankkeeksi, jota seurataan jo kansainvälisesti.
Teollisen reunalaskennan ja tekoälyn ratkaisuja tarjoava Advantech palaa marraskuussa Teknologia 2025 -messuille tavoitteenaan vahvistaa jalansijaansa Suomen markkinoilla. Avainasiakaspäällikkö Jonas Appelgren näkee tapahtuman avainpaikkana uusien asiakkuuksien ja yhteistyökumppanuuksien rakentamiselle.
DigiKey on kasvattanut tuotevalikoimaansa merkittävästi vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä. Yritys lisäsi järjestelmäänsä yli 585 000 uutta tuotetta ja 87 uutta toimittajaa, mikä nosti sen kokonaisvalikoiman laajuuden yli 17 miljoonaan tuotteeseen. Näistä yli 31 000 tuotetta on lisätty suoraan varastoon, ja ne ovat heti saatavilla saman päivän toimituksiin.
Suomen ensimmäinen laajakaistatekniikka, ADSL, poistuu lopullisesti käytöstä vuoden 2025 loppuun mennessä. Kupariverkkoon perustuva yhteysteknologia toi internetin suomalaisten koteihin 1990-luvun lopulla, mutta sen aika on nyt ohi.
Eurooppalainen ja kansainvälinen yritysryhmä on saavuttanut merkittävän teknologisen läpimurron: maailman ensimmäinen 5G-Advanced (3GPP Release 19) NR-NTN -yhteys on onnistuneesti toteutettu Eutelsatin OneWeb LEO -satelliittien kautta.
Infineon Technologies AG on laajentanut 32-bittisten moottoriohjainten MOTIX-perhettään uusilla TLE994x- ja TLE995x-sarjoilla, jotka on suunniteltu sekä harjallisille (BDC) että harjattomille (BLDC) moottoreille. Uutuudet tarjoavat tiukkaa, tarkkaa ja kustannustehokasta moottorinohjausta erityisesti pieniin ja keskisuuriin sovelluksiin – kuten pumppuihin, tuulettimiin ja säätölaitteisiin – niin auto- kuin teollisuuskäytössä.
Koneoppiminen (ML) ja tekoäly (AI – joista ML voidaan nähdä tekoälyn osajoukkona) on perinteisesti toteutettu korkean suorituskyvyn laskentajärjestelmissä ja viime vuosina yhä enemmän pilvessä. Nyt niitä kuitenkin hyödynnetään yhä useammin sovelluksissa, joissa käsittely tapahtuu lähellä datan lähdettä. Tämä on ihanteellista IoT-laitteille: kun analyysi tehdään reunalla, pilveen tarvitsee lähettää vähemmän dataa. Tulos on parempi suorituskyky pienemmän viiveen ansiosta ja parempi tietoturva.
Sulautettujen ratkaisujen kehittäjä MIKROE on julkaissut uuden LR 16 Click -lisäkortin, joka tarjoaa helpon ja nopean tavan liittää laitteet LoRaWAN-verkkoon. Uutuus on suunnattu erityisesti IoT- ja teollisen internetin (IIoT) sovelluksiin, joissa tarvitaan pitkä kantama ja alhainen tehonkulutus.
Euroopan elektroniikkakomponenttien jakelumarkkina kääntyi kolmannella vuosineljänneksellä jälleen varovaiseen kasvuun. DMASS Europen tuoreimpien lukujen mukaan alan kokonaismyynti nousi +4,1 prosenttia ja oli yhteensä 3,8 miljardia euroa. Kasvu näkyi myös Pohjoismaissa, joissa markkina vahvistui useilla tuoteryhmillä erityisesti teollisuuden ja elektroniikan viennin piristymisen myötä.
Tehoelektroniikan komponenteista tunnettu onsemi on esitellyt maailman ensimmäisen teollisen mittakaavan pystysuuntaisen galliumnitridi-transistorin (vertical GaN, vGaN), joka merkitsee merkittävää harppausta tehoelektroniikan kehityksessä. Tämä uusi GaN-on-GaN-teknologia mahdollistaa korkeamman hyötysuhteen, suuremman tehotiheyden ja pienemmän lämmöntuoton kuin perinteiset piihin tai safiiriin perustuvat komponentit.
Microchip on tuonut markkinoille ensimmäiset optiset Ethernet PHY -ohjainpiirit, joissa on suoraan integroitu tarkka ajanmääritys (PTP) ja laitetason salaus (MACsec). Ratkaisu mahdollistaa alle nanosekunnin arkkuuden verkon aikasynkronoinnissa sekä laitetasolla toteutetun liikenteen suojauksen ilman erillisiä komponentteja tai ohjelmistopinoja.
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
Commodore 64 Ultimate on ehkä täydellisin nostalgialevyke, jonka 2020-luvun retrobuumi on meille toistaiseksi tarjonnut. Se näyttää Commodorelta, kuulostaa Commodorelta ja toimii Commodorena – koska se pitkälti on Commodore. Uusi laite perustuu AMD Xilinx Artix-7 -FPGA:han, joka jäljentää alkuperäisen emolevyn logiikan piiritasolla. Mutta mitä enemmän speksejä selaa, sitä selvemmin nousee esiin yksi kysymys: miksi kukaan tarvitsee tätä?
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
