Vuosikymmenten ajan avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat olleet modernin tietotekniikan hiljainen moottori. Jokainen mobiilisovellus, yritysjärjestelmä ja tekoälykehys rakentuu niiden varaan. Mutta kun maailmanlaajuinen kysyntä ohjelmistoinfrastruktuurille kasvaa, yksi karu totuus käy väistämättömäksi: avoin lähdekoodi ei ole ilmaista.
Gallium-nitridi (GaN) ottaa ratkaisevan askeleen kohti volyymituotantoa, kun alan suuret toimijat siirtyvät kehittämään ja valmistamaan GaN-tehopiirejä 300 millimetrin kiekoilla. Siirtymä tuo mukanaan merkittäviä kustannusetuja, parempaa suorituskykyä ja vauhdittaa GaN-teknologian leviämistä yhä laajemmille tehoalueille – aina kuluttajalatureista sähköajoneuvoihin ja datakeskusten energiajärjestelmiin.
- Visiomme on tuoda valokuidun ylivoimaiset ominaisuudet mahdollisimman lähelle käyttäjää. Tässä hankkeessa otimme konkreettisen loikan eteenpäin ja toteutimme käsityksemme mukaan Suomen ensimmäisen Fiber to the Office -toimiston, kertoo Lounean teknologiajohtaja Riku Päärni.
Ranskalainen avaruusyhtiö Unseenlabs on onnistunut havaitsemaan ja seuraamaan Kiinan rannikkovartioston alusta, vaikka se oli sammuttanut tunnistuslaitteensa Länsi-Filippiinien merellä. Tapaus osoittaa, miten avaruudesta tehtävä radioaaltojen havainnointi voi paljastaa myös niin sanotut “pimeät” sota- ja valvonta-alukset.
MIT:n eli Massachusetts Institute of Technologyn tutkijat ovat kehittäneet uuden mallin, joka selittää, miten litiumionit asettuvat elektrodiin akkujen lataus- ja purkuprosessien aikana. Tätä ilmiötä kutsutaan interkalaatioksi ja se tarkoittaa, että litiumionit tunkeutuvat elektrodimateriaalin kiderakenteen väleihin ilman, että aineen perusrakenne rikkoutuu.
Tämä uusi rakenne vähentää rakenteellisia, energiaa tuottamattomia osia ja nostaa aktiivisen materiaalin osuuden jopa 80 prosenttiin akun tilavuudesta, kun tällä hetkellä osuus on 30-60 prosenttia. Tuloksena on kompaktimpi, kevyempi ja energiatehokkaampi akku, joka voi lisätä sähköauton toimintasädettä jopa 50 prosenttia.
Maailman prosessorimarkkina on siirtymässä tekoälyn aikakauteen. Yole Groupin tuoreen raportin mukaan alan arvo nousee vuoteen 2030 mennessä 554 miljardiin dollariin eli yli 500 miljardiin euroon, 12 prosentin vuotuisella kasvuvauhdilla. Kasvun moottorina toimii ennen kaikkea generatiivinen tekoäly ja sen vaatima laskentakapasiteetti pilvipalveluissa ja datakeskuksissa.
Lontoossa järjestetyssä Microelectronics UK -tapahtumassa esiteltiin uusi avoimen lähdekoodin sulautettu Linux-jakelu, Avocado OS. Se lupaa ratkaista kehittäjien pitkäaikaisen ongelman: kuinka siirtyä helposti prototyypistä tuotantoon tinkimättä turvallisuudesta tai skaalautuvuudesta.
Siemens on julkaissut uuden SICHARGE FLEX -latausjärjestelmän, joka vie sähköisen raskaan liikenteen lataustehon megawattiluokkaan. Uutuus edustaa yhtiön ensimmäistä täysimittaista MCS-standardin (Megawatt Charging System) mukaista ratkaisua ja on suunniteltu erityisesti sähkökuorma-autoille ja -busseille.
Ohjelmointikieli Perl on tehnyt yllättäväksikin luonnehdittavan paluun TIOBE-indeksin kärkikymmenikköön syyskuussa. Vielä vuosi sitten Perl oli sijalla 27, mutta nyt se on noussut sijalle 10 — ensimmäistä kertaa pitkään aikaan.
Elektroniikka-alan jakelussa eletään murrosta, jossa tekoäly, digitalisaatio ja uudet sukupolvet muokkaavat markkinaa nopeammin kuin koskaan. ECF25-tapahtuman paneelikeskustelussa alan johtajat kuvasivat jakelun tulevaisuutta kahden voiman välissä: toisaalta täysi digitaalinen itsepalvelu, toisaalta lisäarvoa tuottava paikallinen asiantuntijatyö.
Austinilainen Silicon Labs on julkistanut uuden Series 3 -alustan ensimmäiset piirisarjat, SiMG301 ja SiBG301, jotka ovat maailman ensimmäiset PSA Level 4 -sertifioidut IoT-piirit. Sertifiointi on korkein PSA Certified -ohjelmassa tunnustettu tietoturvan taso ja todentaa laitteiden kestävän kehittyneimpiä fyysisiä hyökkäyksiä vastaan, kuten laserhäirintää, sivukanava-analyysiä ja jännitemanipulaatiota.
Eurooppalainen SiPearl on esitellyt uuden Athena1-prosessorin, joka on suunniteltu erityisesti puolustuksen, avaruuden ja valtionhallinnon tarpeisiin. Kyse ei ole vain tekniikasta, vaan geopoliittisesta linjanvedosta: Eurooppa haluaa vähentää riippuvuuttaan ulkopuolisista toimijoista ja rakentaa omaa teknologista suvereniteettiaan.
F-Securen tuoreen Scam Intelligence & Impacts Report 2025 -selvityksen mukaan verkkohuijausten määrä kasvaa nopeasti, mutta vain pieni osa tapauksista päätyy viranomaisten tietoon. Syynä on usein uhrien kokema häpeä ja pelko syyllistämisestä.
TDK ja Hokkaidon yliopisto ovat kehittäneet uudenlaisen tekoälypiirin, joka pystyy oppimaan ja päättelemään reaaliajassa suoraan laitteessa – ilman raskasta pilvilaskentaa ja valtavaa energiankulutusta.
Teleoperaattorit ympäri maailman ovat siirtymässä uuteen aikakauteen tietoturvassa: ne hyödyntävät generatiivista tekoälyä (GenAI) skannatakseen ja analysoidakseen valtavia määriä verkkojensa lokidataa. Tavoitteena on havaita käyttäytymisessä poikkeamia, jotka voivat viitata kyberhyökkäyksiin.
Koneoppiminen (ML) ja tekoäly (AI – joista ML voidaan nähdä tekoälyn osajoukkona) on perinteisesti toteutettu korkean suorituskyvyn laskentajärjestelmissä ja viime vuosina yhä enemmän pilvessä. Nyt niitä kuitenkin hyödynnetään yhä useammin sovelluksissa, joissa käsittely tapahtuu lähellä datan lähdettä. Tämä on ihanteellista IoT-laitteille: kun analyysi tehdään reunalla, pilveen tarvitsee lähettää vähemmän dataa. Tulos on parempi suorituskyky pienemmän viiveen ansiosta ja parempi tietoturva.
Nokia on solminut miljardiluokan yhteistyösopimuksen yhdysvaltalaisen tekoälypiirejä ja -palvelimia kehittävän Nvidian kanssa kehittääkseen niin sanottua tekoälypohjaista mobiiliverkkoa. Tämän AI-RAN-tekniikan pitäisi olla keskeinen moottori, joka vauhdittaa siirtymää 5G:stä 6G:hen.