NASA on valinnut Microchipin kehittämään uuden PIC64 High-Performance SpaceFlight Computer (HPSC) -mikroprosessorin, jonka on tarkoitus muodostaa avaruuselektroniikan perusta vuosikymmeniksi eteenpäin. Valinta heijastaa avaruusteollisuuden nopeasti kasvavia laskentavaatimuksia, kun sekä julkinen että yksityinen avaruustoiminta laajenee voimakkaasti.
Jolla laajentaa Mind2-tekoälylaitteensa idean nyt yritysmaailmaan. Yhtiö julkisti Slushissa uuden Mind2 Enterprise AI -palvelimen, joka tuo tekoälymallien ajon ja yritysdatan käsittelyn kokonaan paikallisesti yrityksen omiin tiloihin. Ratkaisu perustuu Nvidian RTX 5090 -grafiikkasuorittimeen, jonka 64 gigatavun GDDR7-muisti ja 2,6 petaflopsin laskentateho mahdollistavat jopa 72 miljardin parametrin kielimallien pyörittämisen ilman pilvipalveluja.
Jamf Threat Labs on paljastanut uuden DigitStealer-haittaohjelman, jota yhtiö kuvaa yhdeksi kehittyneimmistä tähän asti nähdyistä macOS-infostealereista. Haittaohjelma naamioitiin lailliseksi DynamicLake-työkaluksi ja levitettiin allekirjoittamattomana DMG-levykuvana, jota yksikään VirusTotalin moottoreista ei analysointihetkellä tunnistanut.
Espoolainen Beneq laajentaa atomikerroskasvatuksen (ALD) käyttöä tuotantoteollisuuteen uudella Transmute-alustallaan. Yhtiö tunnetaan ALD-tekniikan pioneereista, ja Transmute on suunniteltu suoraan suurivolyymiseen puolijohdevalmistukseen, jossa pinnoitteiden laatu ja tasaisuus määrittelevät komponenttien suorituskyvyn.
USB-väylän lisäämiseksi sulautettuun järjestelmään on kaksi suoraviivaista tapaa: joko käyttämällä sovelluskohtaista ASIC-piiriä tai valitsemalla mikro-ohjain, johon on integroitu oheislohkona tuki USB-protokollalle. Kummallakin lähestymistavalla on omat hyvät ja huonot puolensa.
Wi-Fi Alliance kritisoi jyrkästi EU:n radiotaajuuspolitiikan työryhmän tuoretta suositusta, joka estäisi wifi-teknologian pääsyn ylemmän 6 GHz:n taajuusalueelle. Työryhmä ehdottaa, että 6,425–7,125 GHz:n kaistasta 540 MHz varataan lisensoiduille mobiiliverkoille ja loput 160 MHz jätetään odottamaan päätöstä ainakin vuoteen 2027 asti.
Ouran toimitusjohtaja Tom Hale kertoi Slushissa, että yhtiö on matkalla kohti miljardin euron liikevaihtoa ja suuntaa seuraavat investointinsa tekoälyyn ja entistä syvempään terveysteknologiaan. Hale aloitti yrityksen johdossa keväällä 2022 ja on johtanut Ouraa poikkeukselliseen kasvuun. Vuonna 2021 liikevaihto oli sata miljoonaa euroa, tänä vuonna yhtiö tähtää jo miljardiluokkaan.
Vuosi sitten Slushissa lanseerattu Lovable nousi nopeasti koko tapahtuman puheenaiheeksi, ja nyt sama toistui entistä suuremmalla voimalla. Yrityksen perustaja Anton Osika korosti lavalla vision ydintä: kuka tahansa voi kehittää upeita ohjelmistoja. Tätä varten Lovable on rakentanut alustan, joka on kasvanut yhtä nopeasti kuin AI-buumi itsessään.
Nokia on julkistanut uuden strategiansa ja samalla radikaalisti päivitetyn toimintamallin, joka astuu voimaan 1.1.2026. Kyseessä on jälleen yksi merkittävä organisaatiomuutos, joka usein seuraa uuden toimitusjohtajan aloitettua. Heinäkuussa 2024 toimitusjohtajana aloittaneen Justin Hotardin johdolla yhtiö pyrkii nyt johtamaan tekoälyn aikakauden tuomaa verkkojen murrosta.
Riippuvuus verkon pilvipalveluista aiheuttaa välillä monenlaisia harmeja. Tämä nähtiin taas eilen, kun Cloudflaren palvelimilla pyörivät palvelut kokivat isoja katkoksia ja ongelmia. Tuhannet käyttäjät raportoivat tiistaina ongelmista, ja tunnetut palvelut, kuten X (ent. Twitter), Spotify ja ChatGPT, joutuivat katkoksiin.
Loimaalainen Wille Machines Oy on lanseerannut Suomen ensimmäisen pikaladattavan täyssähköisen ympäristönhoitokoneen. Wille e475Δ -nimen saanut laite vastaa kaupunkien kasvaviin nollapäästövaatimuksiin. Suomalainen osaaminen on nostettu uuden sukupolven työkoneen keskiöön.
LabVIEW on suosittu instrumentoinnin graafinen kehitysalusta ja siihen on tään vuonna tuotu Nigel-niminen tekoälyapuri. Sen roolia ollaan kasvattamassa vauhdilla ja jo ensi vuoden alkupuolella Nigel oppii täydentämään kehittäjän koodia, sanoo NI:n Pohjois- ja Benelux-maista sekä Baltiasta vastaava myynti- ja maajohtaja Alex Floor.
STMicroelectronicsin uusi STM32WL3R-mikro-ohjain on optimoitu erityisesti kauko-ohjaimiin ja kotiautomaatioon tarjoamaan poikkeuksellisen pitkän akunkeston ja joustavat ominaisuudet. Piiri on jatkokehitetty menestyneestä STM32WL3-sarjasta, mutta se sisältää optimoituja ominaisuuksia, jotka pidentävät paristojen käyttöikää merkittävästi.
Ranska rakentaa parhaillaan Euroopan seuraavaa eksascale-luokan supertietokonetta, ja sen arkkitehtuuri kertoo paljon myös siitä, miltä Suomen tuleva LUMI:n seuraaja tulee näyttämään. Alice Recoque -niminen järjestelmä perustuu Evidenin BullSequana XH3500 -alustaan ja AMD:n seuraavan sukupolven “Venice”-prosessoreihin sekä Instinct MI430X -kiihdyttimiin. Kokonaisuus takaa yli yhden eksaflopsin HPL-suorituskyvyn, mikä nostaa koneen Euroopan tehokkaimpien joukkoon.
SC25-konferenssissa St. Louisissa julkaistu uusin TOP500-listaus vahvisti Euroopan siirtyneen eksaluokan aikakauteen. Saksaan Jülichin tutkimuskeskukseen asennettu JUPITER Booster nousi listalla heti neljänneksi ja on samalla Euroopan ensimmäinen eksaluokan supertietokone. Suomen LUMI säilytti asemansa kärkikymmenikössä, mutta putosi yhden sijan yhdeksänneksi.
Infineon laajentaa BMS-tuotevalikoimaansa esittelemällä uuden PSOC 4 -sarjan mikro-ohjaimen, joka tuo ensimmäistä kertaa korkean jännitteen akuston valvonnan ja ohjauksen samaan PSoC-pohjaiseen siruun. HVPA-SPM 1.0 -sirulla yhtiö haluaa yksinkertaistaa sähköautojen akkujärjestelmiä ja tuoda moduulikohtaisen älykkyyden suoraan reunalle sen sijaan, että BMS perustuisi erillisiin analogisiin valvontapiireihin ja mikrokontrollereihin.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
Vuosi 2026 muodostuu liikkuville kenttätiimeille käännekohdaksi. Kentällä käytettävä teknologia ei ole enää tukiroolissa, vaan keskeinen osa päätöksentekoa, tehokkuutta ja turvallisuutta. Reunatekoäly, luotettavat yhteydet ja laitetason tietoturva ovat siirtyneet nopeasti vapaaehtoisista valinnoista välttämättömyyksiksi, kirjoittaa Panasonic TOUGHBOOKin Euroopan johtaja Steven Vindevogel.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
