Suomessa suurin ongelma on tällä hetkellä se, kenellä on lupa suositella tai määrätä vaikkapa maskien käytöstä eri tilanteissa. Maailmalla keskustelussa ollaan pidemmällä. Monin paikoin halutaan esimerkiksi tekoäly ottaa käyttöön koronapandemian vastaisessa taistelussa.
Asia nousi esille tänään Fujitsun virtuaalisen ActivateNow-tapahtuman puheenvuoroissa. Yhtiön Euroopan teknologiajohtaja Joseph Reger korosti, että samoja teknologioita, joihin koko käynnissä oleva digitaalinen transformaatio perustuu, voidaan käyttää myös koronaviruksen leviämisen estämiseen.
Koronan leviämisen hidastamiseen on kaksi helppoa keinoa: maskit ja etäisyyksien säilyttäminen. Ne ovat kuitenkin monelle haaste. - Moni ei halua käyttää maskia, ja jopa epäilee, onko niistä mitään hyötyä. On kuitenkin selvää näyttöä siitä, että maskit auttavat merkittävästi pienentämään viruksen leviämistä, Reger muistutti.
Regerin mukaan voi olla, että pandemia jatkuu pitkään. Tai ainakin se, mitä koemme normaaliksi, muuttuu. - Jos pandemia jatkuu, tarvitaan uutta lainsäädäntöä pakottamaan maskien käyttöön. Samalla tarvitsemme automatisoidun tavan havaita, käytetäänkö maskeja ja käytetäänkö niitä oikein.
- Tekoälyn näkökulmasta maksi on vain objekti, jonka tunnistaminen ei ole kovin hankalaa. On olemassa joukko koneoppimismalleja tällaista tunnistamista varten. Myös avoimia kirjastoja, kuten käyttämämme YOLO, Reger korosti.
Fujitsu on demomielessä rakentanut Münchenin yrityshautomokeskukseensa järjestelmän, joka valvoo ihmisten maskienkäyttöä. – Voimme tunnistaa reaaliajassa, käytetäänkö maskia ja onko se puettu oikein. Koneoppimismallit merkkaavat nämä eri tapaukset väreillä, Reger kuvasi demoa.
Moni nostaa välittömästi esiin huolen ihmisten valvonnasta, mutta sekin on Fujitsun demossa ratkaistu. - Tunnistamme kasvoja, emme identifioi ihmisiä. Dataa ei tallenneta mihinkään ja prosessointi on paikallista, Reger esitteli.
Demon pointti on se, että tekoäly ja koneoppimismallit ovat joustavia tekniikoita. – Ja ne ovat käytettävissä nyt, Reger evästi.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
