Joulukuussa Sensible 4 testasi autonomisen ajamisen ohjelmistoaan Muoniossa oikeassa talvessa. Kosteus ja kova pakkanen aiheuttivat ongelmia antureille, mutta kerätyn datan perusteella näyttää siltä, että yhtiön Dawn-ohjelmista tulee ensi vuonna maailman ensimmäinen kaupallinen autonomisten ajoneuvojen ohjelmistoratkaisu.
Muonion testissä pakkanen painui välillä yli 20 asteeseen, lunta satoi ja näkyvyys oli muutenkin huono. Erinomainen testi siis robottiauton ohjelmistolle. Testi paljasti, että osa antureista ei toiminut tai että niitä varten joudutaan rakentamaan räätälöityjä suojia.
Toimitusjohtaja Harri Santamalan mukaan tulokset kuitenkin osoittavat, että Sensible 4 on enemmän kuin valmis tuomaan maailman ensimmäisen autonomisten ajoneuvojen ohjelmistojen markkinoille jo ensi vuonna. Kyse on läpimurrosta, mutta samalla vasta ensimmäisestä askeleesta. Vielä ei saada robottiautoa, joka osaisi itsekseen ajaa Helsingistä Ouluun.
- Dawn on ensisijaisesti suunnattu julkisen liikenteen toimijoille viimeisen kilometrin ratkaisuksi. Dawn-sovellus voi ajaa esimerkiksi pieniä 6-20 hengen pikkubusseja asuinalueilla syöttöliikenteenä raideliikenteelle tai muulle runkoyhteydelle, Santamala kertoo.
Tämän lisäksi tekniikalle löytynee käyttäjiä logistiikasta, joilla on usein tarve siirrellä kontteja tai perävaunuja selkeästi rajatuilla terminaali- ja satama-alueilla.
Santamalan mukaan robottiliikenne tulee ensiksi joukkoliikenteeseen. - Ensimmäiseksi automatisoidaan viimeisen kilometrin joukkoliikenteen sovelluksia. Niissä käyttötapaukset ovat melko yksinkertaisia ja suuri volyymejä on heti saatavilla. Vähitellen automaatio etenee tavaraliikenteeseen, erityisesti terminaalien väliseen runkoliikenteeseen. Sen myötä ajonopeudet kasvavat vähitellen maantienopeuksiin. Robottitakseja, eli yksittäistä matkustajaa vapaasti tiealueilla kuljettavat autonomiset ajoneuvot tulevat tämän jälkeen, hän visioi.
Sensible 4:n Dawn on laiteagnostinen alusta, jota voidaan lähtökohtaisesti ajaa millä tahansa tietokonealustalla. - Dawn tukee syötteitä kaikenlaisista sensoreista, joita tällä hetkellä ovat laserskannerit, erilaiset kamerat ja tutkat. Dawnin jokasään paikannus nojaa ensisijaisesti kuitenkin laserskannereihin, Santamala sanoo.
Robottiajaminen vaatii, että laitteisto, ohjelmisto ja käyttötarkoitus toimivat saumattomasti yhteen. Anturien täytyy pysyä puhtaana ja ohjelmiston täytyy pystyä tulkitsemaan dataa kaikissa sääolosuhteissa. - Kun nämä perusasiat ovat kunnossa, niin ongelmat ovat ratkaistavissa ohjelmistotasolla.
Käytännössä ajonopeudet ovat ensi vaiheessa rajoitettuja noin 40 kilometriin tunnissa eli puhutaan esimerkiksi kaupunginosaliikenteen pikkubusseista. - Mitä vaikeampi sää on ja mitä monimutkaisempi liikenneympäristö on, sitä tarkempaa tietoa ympäristöstä tarvitaan ajopäätöksien tekemiseen. Laserskannerit ja muut sensorit tuntuvat kuitenkin kehittyvän nyt nopeasti, mikä tuo lisää pelimerkkejä Sensible 4:n kaltaisille toimijoille rakentaa yhä kehittyneempiä ohjelmistoja niiden varaan.
- Lähtökohtaisesti Dawnin tehovaatimukset ovat hyvin matalia, joten tästä ei ole näkyvissä ongelmia lähiaikoina. Enne pitkää tullaan kuitenkin lähes reaaliaikaisen laskentavaatimuksen kanssa suurempiin laskentatehovaatimuksiin.
Entäpä se robottihenkilöauto? Milloin Sensible 4 on valmis SAE-määritysten luokan 5 robottiajoneuvojen ohjaamiseen? Santamalan mukaan ei vielä vuosiin.
- Olemme Sensible 4 emmekä Sensible 5 hyvästä syystä. En usko, että SAE:n määrittelemää tasoa 5 saavuttaa kukaan kovin nopeasti. Tason 5 robottiauton pitäisi osata ajaa Oulusta Espanjaan, kun ”kuski” nukkuu takapenkillä. Säällä kuin säällä, Santamala päättää.