Klassisella binäärilogiikalla ei voida ratkaista monia ongelmia, jotka kohtaavat ihmiskuntaa. Tutkijoiden mukaan ratkaisu löytyy kvanttitietokoneista, joilla voidaan laskea suuri määrä laskutoimituksia paljon nopeammin kuin klassisilla tietokoneilla. IBM:n tavoitteena on tuoda kvanttilaskenta jokaisen kehittäjän käyttöön kolmessa vuodessa.
IBM esitteli viikko sitten omaa kvanttilaskennan ohjelmistokehityksen roadmappiaan. Sen taustalla on kvanttikoneiden roadmap, jonka mukaan IBM:llä on vuonna 2023 käytössään yli tuhannen kubitin kvanttitietokone. Tällä hetkellä IBM:n tehokkain kvanttiprosessori on 65 kubitin Hummingbird, vuoden 2023 kohdalla roadmapissa lukee 1121 kubitin Condor.
Rauta ei kuitenkaan riitä. IBM:n kvanttitutkimuksen johtaja Jay Gambettan mukaan tavoitteena on saada kvanttilaskenta jokaisen maailman noin 12 miljoonan kehittäjän käyttöön. Tämä tarkoittaa, että laskentaresursseja pitää voida kutsua kehittäjän käytössä olevista työkaluista muutamalla koodirivillä.
Tämä tavoite on äärimmäisen kunnianhimoinen. – Tavoite on, ettei kehittäjien tarvitse opiskella uusia työkaluja ja että he voivat jopa käyttää olemassa olevaa koodia. Heidän tarvitsee vain muutamalla rivillä koodia kutsua kvanttirajapintaa ja sitä kautta pilvipalvelussa pyörivää resurssia, Gambetta visioi.
Tämä ns. kitkaton (frictionless) kehitys tapahtuu alhaalta-ylös, kernelistä algoritmien kautta malleihin, joita kvanttilaskennassa ajetaan pilvipalvelussa. Ja kaikki tapahtuu avoimen ekosysteemin sisällä.
Gambetta muistuttaa, että klassisissa tietokoneissa kesti 60 vuotta päästä yksittäisten logiikkaporttien ohjelmoinnista pilvipalvelujen käyttöön. – Kvanttilaskennassa meidän täytyy käydä samassa prosessi kolmessa vuodessa.
Matka tavoitteen toteutumiseen on pitkä. Tällä hetkellä IBM:n rajapinta antaa käyttäjän luoda objektin, joka määrittelee kvanttikäskyn, joka lähetetään kvanttitietokoneen prosessorille. – Tämä riittää yksinkertaisille piireille ja prosesseille, mutta tavoite on ajaa monia prosessoreja paljon nopeammin.
Tätä silmällä pitäen IBM aikoo jo tänä vuonna esitellä uuden Qiskit-ajoympäristön, joka mahdollistaa 100 kertaa nopeammin toimivat kvanttiohjelmat. Ohjelmia ajetaan fyysisesti kvanttikoneen lähellä, minkä ansiosta aiemmin päiviä kestäneet tehtävät voidaan prosessoida muutamassa tunnissa.
Vuonna 2022 IBM kaavailee julkistavansa dynaamiset kvanttiohjelmistot, joiden avulla on mahdollista mitata kubittien tilaa ilman pelkoa kvanttitilan menetyksestä. Tämä mahdollistaa klassisten koneiden komentojen liittämisen osaksi kvanttiohjelmaa. – Tämä on erittäin haastava tehtävä, mutta olemme jo ottaneet lupaavia edistysaskeleita, Gambetta kertoo.
Vuosina 2023-2024 IBM haluaa tarjota kehittäjille valmiita, kvanttilaitteistolla optimoituja sovelluskohtaisia moduuleita ja ohjelmakirjastoja erilaisiin reaalimaailman käyttötapauksiin. Tämä edellyttää hyvin edistynyttä kvanttikoneiden ohjauselektroniikkaa, joka täytyy liittää saumattomasti klassiseen tehotyöasemaan.
Keraamiset monikerroskondensaattorit joutuvat tosi koville autojen elektroniikkajärjestelmissä. Vaurioiden ehkäisemiseksi niissä on aiemmin käytetty hopeaepoksiin perustuvia pehmeitä päätyliitoksia, mutta ongelmana on silloin ollut hopean vaeltaminen. SEMCOn eli Samsung Electro-Mechanicsin kehittämä kupariepoksiin perustuva ratkaisu eliminoi sekä halkeamien/oikosulkujen syntymisen että metallin kulkeutumisen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
