Euroopan parlamentti hyväksyi eilen lain, jonka mukaan vuonna 2024 erilaisissa kannettavissa laitteissa tulee olla vain yksi latausportti. Näin C-tyypin USB-liitännän pitää löytyä myös Applen tulevasta iPhone 16 -mallista, mikäli sellaista aiotaan Euroopassa myydä.
Parlamentin laatima uutinen jättää kuitenkin joitakin kysymyksiä auki. Uutisen mukaan ”kaikissa laitteissa, joissa käytetään langallista latausta ja jotka toimivat enintään 100 watin teholla, on valmistajasta riippumatta oltava USB-C-tyyppinen latausportti”. Voisiko lakia siis kiertää nostamalla lataustehon yli 100 watin?
Applelle tämä tukinta näyttäisi antavan mahdollisuuden korvata nykyinen Lightning-liitäntä jollain toisella valmistajakohtaisella virityksellä. Tätä asiaa pitää tarkastella valmiista lakitekstistä. Se löytyy täällä.
100 wattia ei ole mikään kattoa mobiililaitteiden latausteholle. Esimerkiksi OnePlussan uusimman 10T-mallin laturi pukkaa USBC-väylän läpi virtaa 150 watin teholla. Laturin maksimiteho on 160 wattia ja sillä onnistu mainiosta myös läppärin lataaminen. USB-liitännän tehonsiirtoprotokollan uusin versio eli PD 3.1 sallii jo 240 watin tehonsyötön, joten onko EU ampunut laturidirektiivissä tolppaan?
Laturilaki sanoo tarkasti näin: ” USB-määritykset ovat jatkuvan kehityksen kohteena. USB Implementers Forum kehitti päivitetyn version USB Power Delivery -spesifikaatiosta, joka mahdollistaa jopa 240 watin tehonsyötön tukemisen (…) Tämä mahdollistaa tällaisia tehoja vaativien radiolaitteiden lisäämisen direktiivin soveltamisalaan kuuluvien laitteiden luetteloon”.
Näyttää siltä, että myös yli 100 watin USBC-laturit ovat sallittuja, mutta niille voidaan joutua hakemaan erikseen lupa myyntiin EU-alueelle. Lakitekstiin upotettu 100 watin raja tuntuukin aika typerältä ratkaisulta, erityisesti kun lakitekstissä sitä ei mitenkään perustella.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
