Sähköauton lataamiseen on suositeltavinta käyttää siihen tarkoitukseen suunniteltua, standardin IEC 61851-1 mukaista kiinteästi asennettua latausasemaa, jossa on sähköauton lataamiseen suunniteltu järeä pistorasia tai autoon sopivalla pistokkeella varustettu kiinteä kaapeli.
Markkinoilla on myös sukopistorasiaan eli tavalliseen maadoitettuun kotitalouspistorasiaan perustuvia latausasemia, joita voi asentaa esimerkiksi suoraan lämmitystolpan paikalle. Ratkaisu on toimiva etenkin taloyhtiöissä, joissa ei ole resursseja tai tarvetta suuritehoisemman latauksen toteuttamiselle. Sukopistorasian huono puoli on, että se mahdollistaa vain yksivaiheisen latauksen, korkeintaan 16 A virralla eli 3,7 kW teholla.
Tavallinen sukopistorasia kestää jatkuvassa käytössä noin 8 A latausvirran eli 1,8 kW lataustehon. Viime vuonna julkaistu uusi pistokytkinstandardi IEC 60884-1:2022 määrittelee vahvennetun pistokytkimen (engl. high-load (HL) plugs and socket-outlets), joka kestää jatkuvaa 16 ampeerin virtaa. Näitä arkikielessä ”super-sukoksi” nimitettyjä pistorasioita on ollut myynnissä jo ennen virallisen standardin valmistumista.
Latauspistorasiakeskustelussa huomio on kiinnittynyt pistorasioihin ja niiden kestävyyteen, vaikka pistotulppa on yhtä tärkeä osa kokonaisuutta, jota kutsutaan pistokytkimeksi. Latausjohtoja, joiden toisessa päässä on sukopistotulppa ja toisessa päässä autoon sopiva pistoke, koskee tuotestandardi IEC 62752. Johdossa on myös standardin vaatima suojalaiteyksikkö.
Osassa latausjohtoja pistotulppa on varustettu lämpötila-anturilla, jolloin suojalaiteyksikkö tarkkailee pistotulpan lämpötilaa ja rajoittaa latausvirtaa tai pysäyttää latauksen, mikäli pistotulppa kuumenee liikaa. Standardia uudistetaan parhaillaan, ja näillä näkymin pistotulpan lämpötila-anturointi on tulossa pakolliseksi vaatimukseksi tuotestandardiin.
Tapausesimerkki: pistorasia kestää, pistotulppa ei
Alla olevassa tapausesimerkissä taloyhtiön lataus- ja lämmitysrasiassa pistotulppa kuumeni niin, että sen muoviosat alkoivat sulaa, vaikka latausvirta oli vain 8 ampeeria:
Pistorasiakin kärsi lämpövahinkoja, ja tulee vaihtaa:
Syyllinen ei kuitenkaan ollut väljä tai huono pistorasia: samassa pistorasiassa tunnetun valmistajan latausjohdon pistotulppa ei kuumentunut edes kädenlämpöiseksi, vaikka latausvirtana kokeiltiin 13 ampeeria usean tunnin ajan. Vika oli siis pistotulpassa.
Sulanut pistotulppa oli kotimaisesta verkkokaupasta tilattu, muttei tunnetun valmistajan valmistama. Samasta latausjohdosta löytyi puutteita myös keväällä 2022 järjestetyssä testauskampanjassa. Puutteet eivät kuitenkaan olleet niin suuria, että tuotteeseen olisi kohdistettu viranomaistoimenpiteitä.
Sähköauton latauslaitteiden palot harvinaisia
Suomessa on noin 50000 täyssähköhenkilöautoa ja yli 100000 ladattavaa hybridihenkilöautoa. Suuresta määrästä huolimatta lataamiseen liittyvät tulipalot ja palonalut ovat edelleen harvinaisia, vaikka pientä nousua on havaittavissa autojen yleistyessä.
Marraskuussa 2022 omakotitalon varastorakennus kärsi palovahinkoja Pyhäjoella. Toimiva palovaroitin ja asukkaan ripeä toiminta pelasti suuremmilta vahingoilta. Palo sai todennäköisesti alkunsa sähköauton latauspisteen syöttökaapelin jakorasiasta.
Helmikuussa 2022 sähköauton latausjohto paloi autoliikkeessä, kun se oli vaurioitunut yliajon seurauksena. Niinikään helmikuussa sähköautoilija huomasi lataustolpan käryävän ja soitti hätäkeskukseen. Pelastuslaitoksen saapuessa paikalle lataustolpan johdot kärysivät tolpan alapuolelta. Pistoke ja tolppa ylempää olivat ehjät. Kummassakaan tapauksessa ei syttynyt varsinaista tulipaloa.
Näitä edellinen tapaus löytyy vuodelta 2020, kun niinikään autoliikkeessä oli sähköauto latauksessa sukolatausjohdon päässä. Latausjohto oli ”kärähtänyt” ja tästä levinnyt savu aiheutti automaattisen palohälytyksen, ilman varsinaista tulipaloa.
Latausasemien ja -johtojen palojen lisäksi myös sähköautopalot ovat harvinaisia Suomessa: vuosittain on korkeintaan muutama yksittäinen tapaus. Kaiken kaikkiaan henkilöautopaloja on vuosittain toista tuhatta.
Pienelektroniikan litiumioniakkujen, kuten myös käytöstä poistettujen sähköautojen akkujen, aiheuttamia tulipaloja, palonalkuja ja vastaavia vaaratilanteita on merkittävästi enemmän.
Muistilista turvalliseen lataamiseen
-
Käytä ensisijaisesti kiinteästi asennettua latauslaitetta, jossa on joko tyypin 2 latauspistorasia tai kiinteä kaapeli latauspistokkeineen.
-
Toiseksi turvallisin vaihtoehto on voimavirtapistorasia. Voimavirtapistorasiat on suunniteltu kestämään jatkuvaa kuormitusta nimellisvirrallaan, eli 16 A voimavirtapistorasiasta voi ladata autoa 11 kW teholla.
-
Jos lataat suko- tai voimavirtapistorasiasta, suosi pistorasiaa joka on koteloitu, eikä suoraan kiinni palavaa materiaalia olevassa seinässä. Esimerkiksi autojen lämmitysrasiat on suunniteltu ja testattu jakokeskusstandardin tiukkojen syttyvyystestien mukaan.
-
Jos lataat sukopistorasiasta, suosi latausjohtoja, jonka pistotulppa on lämpötila-anturoitu. Uusien autojen mukana tulevat latausjohdot ovat yleensä tällaisia.
-
Pistorasian lisäksi palovaaran voi aiheuttaa myös huono liitos pistorasian syöttökaapelissa, tai kaapelin asentaminen määräystenvastaisesti lämpöeristeen sisään. Mitä vanhemmasta talosta on kysymys, sitä tarkemmin on syytä tutkia myös syöttävän asennuksen kunto. Tämä tulee jättää sähköalan ammattilaiselle.
Lähteitä ja lisälukemista
- Sähköinsinöörit – SIL ry:n Sähköautot ja turvallisuus -seminaarin materiaalit.
- Tukes: Sähköauton akku ja lataaminen
- Vesa Linja-aho: Kiinteistöjen sähköasennusten paloturvallisuus sähköautoja ladattaessa (s. 28–45)
Kirjoittaja Vesa Linja-aho on sähköturvallisuusalan konsultti ja väitöskirjatutkija.
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
