Kun teollisuus digitalisoituu ja tuotteista tulee älykkäämpiä, sulautetut järjestelmät ovat tämän muutoksen ytimessä. Etteplan Finlandin sulautetun kehityksen johtaja Jenni Tuulos kuvaa markkinoita murrosvaiheessa — aikaa, jolloin tekoäly, tietoturva ja energiatehokkuus muokkaavat suunnittelun tulevaisuutta.
- Suomessa sulautettujen järjestelmien kehitys kytkeytyy vahvasti teollisuuden digitalisaatioon, tietoturvaan ja energiatransitioon. Nopeimmin kasvu näkyy teollisessa IoT:ssa, energia- ja puolustussektoreilla sekä älykkäissä ihmisen ja koneen rajapinnoissa. Nykyään tekoälyn integroiminen tuotteisiin ja palveluihin on aihe lähes jokaisessa asiakaskeskustelussa.
Kaikki alueet eivät kuitenkaan ole kehittyneet odotetusti. - On myös osa-alueita, joissa kasvu ei ole lähtenyt liikkeelle toivotulla tavalla. Esimerkiksi elinkaaren hallinta ja kunnossapito jäävät usein taka-alalle, vaikka ne muodostavat suuren osan tuotteen kokonaiskustannuksista. Täällä on suuri mahdollisuus luoda asiakasarvoa — esimerkiksi tuomalla secure-by-design -ajattelua vahvemmin osaksi liitettyjen sulautettujen järjestelmien riskienhallintaa jo suunnitteluvaiheessa.
Generatiivinen tekoäly muuttaa suunnittelukulttuuria
Etteplan on hyödyntänyt generatiivista tekoälyä jo useita vuosia, erityisesti teknisessä dokumentaatiossa. Sen vaikutus sulautettujen järjestelmien suunnitteluun kasvaa vähitellen. Työkalut kuten GitHub Copilot parantavat tuottavuutta, ja tekoäly auttaa insinöörejä löytämään nopeasti standardeja ja suunnitteluohjeita.
Tämä muutos on kuitenkin enemmän kuin pelkkien työkalujen käyttöönottoa — se on kulttuurinen muutos.
- Olemme tuoneet käyttöön Etteplan rAIse -palvelun tukemaan insinöörejä generatiivisen tekoälyn vastuullisessa hyödyntämisessä. Olemme myös uudistaneet prosesseja ja investoineet voimakkaasti osaamisen kehittämiseen. Meille tämä ei ole valinnaista: uusien työkalujen ja menetelmien omaksuminen on välttämätöntä kilpailukyvyn säilyttämiseksi.
Low-code ja no-code ovat vasta tulossa
Vaikka sulautettu suunnittelu on edelleen tiiviisti sidoksissa laitteistoon, Tuulos näkee uusien lähestymistapojen alkavan nousta esiin. - Sulautettu suunnittelu on yhä vahvasti laitteistolähtöistä. C-ohjelmointi ja matalan tason optimointi ovat olennaisia resurssitehokkuuden ja reaaliaikaisen suorituskyvyn kannalta. Kuitenkin low-code ja no-code (LCNC) -työkalut ovat alkaneet ilmaantua, pääasiassa nopeaan prototyyppien kehittämiseen ja proof-of-concept -kokeiluihin.
- LCNC tarjoaa nopeutta ja saavutettavuutta, mutta kamppailee skaalautuvuuden ja monimutkaisen logiikan kanssa. Tällä hetkellä nämä työkalut ovat enimmäkseen kokeellisia, koska sulautetut järjestelmät vaativat tarkkaa resurssien hallintaa, johon LCNC-alustat eivät vielä kykene suorituskykykriittisissä käyttökohteissa.
Tämän vuoden suuria teemoja ovat tekoäly, IoT ja sulautettu tietoturva, vähävirtajärjestelmät, reunalaskenta sekä RISC-V.
- Projekteissamme erityisesti tekoäly ja reunalaskenta erottuvat – etenkin, kun ne yhdistetään tietoturvaan. Secure Edge AI on saamassa todellista vauhtia, ja odotamme kysynnän Edge AI -ratkaisuille kasvavan merkittävästi tulevina vuosina. Näemme myös modulaaristen automaatioalustojen, kuten ctrlX, vaikuttavan siihen, miten reunalaskentaa otetaan käyttöön teollisissa ympäristöissä.
IoT ja energiatehokkuus läsnä lähes kaikissa projekteissa
– IoT ja energiatehokkuus ovat mukana lähes jokaisessa projektissamme. RISC-V on lupaava, mutta se ei ole vielä johtanut merkittävään asiakaskysyntään. Ekosysteemi kehittyy, mutta toistaiseksi ARM on edelleen hallitseva valinta yleiskäyttöisissä sulautetuissa järjestelmissä.
Kun Tuulokselta kysytään, mikä häntä innostaa eniten, vastaus on selvä: - Olen erityisen innoissani siitä, että voimme yhdistää tekoälyn, tietoturvan ja EU:n sääntelyn – kuten AI Actin ja Cyber Resilience Actin – käytännön ratkaisuiksi. Tämä on todellinen mahdollisuus tehdä asioita sekä älykkäämmin että turvallisemmin.
|
Haastattelu on ilmestynyt uudessa ETNdigi-lehdessä, jota pääset lukemaan täällä. |
Tekoälypalvelinten kasvava tehotiheys tekee datakeskusten varmistamisesta aiempaa monimutkaisempaa. Ylimääräiset teholähteet voivat parantaa käyttövarmuutta, mutta samalla ne lisäävät lämpökuormaa ja häiritsevät ilmavirtoja. Siksi tehonsyöttö, varmennus ja jäähdytys on suunniteltava yhtenä kokonaisuutena.
