Tampereelta ponnistava Wirepas on saanut Euroopan investointipankilta 24 miljoonan euron rahoituksen. Yhtiö aikoo käyttää rahoituksen tuotekehitykseen Suomessa ja Ranskassa, mutta toimitusjohtaja Teppo Hemiän mukaan kyse ei ole vain teknologian viilaamisesta. Wirepas haluaa ottaa suuremman roolin miljoonien laitteiden IoT-verkkojen toiminnasta.
– Rahoituksen avulla rakennamme erityisesti kokonaistarjontaa, jossa voimme ottaa vastuuta koko verkon suorituskyvystä. Otamme askeleen IP-ohjelmiston lisensioinnista koko verkon elinkaaren palveluun, Hemiä sanoo.
Wirepas tunnetaan hajautetusta mesh-verkkoteknologiastaan. Sen idea on, että laitteet eivät tarvitse keskitettyä tukiasemaverkkoa, vaan ne muodostavat verkon keskenään. Hemiän mukaan tämä tekee verkosta itsekorjautuvan.
– Verkko on täysin hajautettu. Kaikki päätökset tehdään paikallisesti laitetasolla. Se mahdollistaa mesh-topologiassa rajattoman skaalautuvuuden ja maksimaalisen redundanssin reititysvaihtoehdoissa, mutta ilman lisäkustannusta, kuten tukiasemia, Hemiä kuvaa.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että verkko pystyy reagoimaan muutoksiin ilman keskitettyä ohjausta. Jos jokin laite katoaa verkosta, vikaantuu tai yhteysympäristö muuttuu, muut laitteet etsivät uuden reitin datalle.
– Jos ja kun ympäristö muuttuu, laitteet pystyvät keskenään reagoimaan siihen ja reitittämään uudelleen. Jos laite katoaa, verkko automaattisesti ja autonomisesti osaa korjata sen. Reititys päivittyy ilman keskitettyä ohjausta, Hemiä sanoo.
Tämä on iso asia erityisesti sähköverkoissa, rakennuksissa, teollisuudessa ja kaupunki-infrassa, joissa verkkoon voidaan kytkeä valtavia määriä mittareita, antureita ja ohjauslaitteita. Wirepasin mukaan suurimmissa verkoissa on jo miljoona laitetta. Lähivuosina yhtiö arvioi pääsevänsä 3–4 miljoonan laitteen verkkoihin.
Suurimmat volyymit löytyvät sähkömittareista. Hemiän mukaan Wirepas on Intiassa mukana jo yli 11 miljoonassa laitteessa, ja tavoitteena on kytkeä lähivuosina yli 100 miljoonaa laitetta.
– Arkkitehtuurilla ei ole ylärajaa. Teoreettinen maksimi on neljä miljardia laitetta, Hemiä sanoo.
EIB:n rahoitus kohdistuu Wirepasin tuotekehitykseen Suomessa ja Ranskassa. Tampereella kehitetään mesh-verkon ydintä ja verkonhallintaohjelmistoa. Ranskassa tehdään sovelluskehitystä valittuihin asiakassegmentteihin.
Kasvua Wirepas hakee erityisesti energiaverkoista sekä rakennusten sähkö- ja automaatiojärjestelmistä. Yksi tärkeä hanke on NR+ Building Interest Group, jossa Wirepas kehittää ekosysteemiä Schneider Electricin, Legrandin ja Siemensin kanssa. Tavoitteena on yhteentoimivuus ja sertifiointi.
Wirepasin teknologian taustalla on NR+, joka perustuu avoimeen 5G-standardiin suurten laitemäärien verkottamiseksi. Hemiän mukaan NR+:ää viedään myös osaksi CSA-järjestön Matter -ekosysteemiä. Matterin keskeisiä taustavoimia ovat muun muassa Google, Amazon ja Apple.
Euroopan investointipankki perustelee rahoitusta sillä, että Eurooppa tarvitsee teknologioita, joilla miljoonia laitteita voidaan yhdistää luotettavasti, turvallisesti ja edullisesti. Wirepasin kohdalla kyse on samalla eurooppalaisesta vaihtoehdosta kriittisen infrastruktuurin langattomiin IoT-verkkoihin.
Rahoitus on venture debt -tyyppistä lainarahoitusta. Se täydentää pääomasijoituksia, mutta ei laimenna nykyisten omistajien omistusta samalla tavalla kuin uusi osakepohjainen rahoituskierros. EIB:n rahoitus on osa InvestEU-ohjelmaa.
Tekoälypalvelinten kasvava tehotiheys tekee datakeskusten varmistamisesta aiempaa monimutkaisempaa. Ylimääräiset teholähteet voivat parantaa käyttövarmuutta, mutta samalla ne lisäävät lämpökuormaa ja häiritsevät ilmavirtoja. Siksi tehonsyöttö, varmennus ja jäähdytys on suunniteltava yhtenä kokonaisuutena.
