Lasikuitu on suorituskyvyltään erinomainen tapa siirtää bittejä, mutta tekniikka on edelleen varsin kallista. Amerikkalaistutkijat ovat kehittämässä uudenlaista hybridityyppistä puolijohdekuitua, joka voi mullistaa datansiirron koteihin ja toimistoihin.
Kuitulinkissä bitit kulkevat nopeasti, mutta ensin signaali pitää muuntaa sähköisesti optiseksi lähetyspäässä ja takaisin sähköiseksi vastaanottimessa. Tämä tekee optisesta linkistä kalliin toteuttaa.
Penn Staten yliopiston materiaalitieteiden laitoksella on professori Venkatraman Gopalanin johdolla kehitetty kuitua, jossa lähetettäisiin sekä valoa että elektronista dataa ja jossa muunnos sähköisestä optiseksi onnistuisi lennossa, kuidun sisällä.
Tutkija Xiaoyu Jin menetelmään perustuvassa kuidussa sen polypiiydintä parannetaan lisäämällä rakenteeseen 1,7 mikronin paksuinen erittäin puhtaasta amorfisesta piistä koostuva säie. Skannauslaserilla toteutettava putki muodostuu yksikiteisestä piistä, jonka kiteet ovat 2000 kertaa niin pitkiä kuin ne ovat paksuja. Puhdas pii kuljettaa valoa paljon tehokkaammin.
Menetelmän ansiosta erilaisia materiaaleja voidaan istuttaa kuidun sisään, myös puolijohtavia. Polypiistä koostuvien kuitujen kehittäminen paremmaksi on vienyt 10 vuotta, mutta edelleen perinteinen optinen kuitu on parempi. Germanium-ytimellä puolijohdesäikeestä saadaan yksikiteinen, tehokkaasti sekä valoa että elektronisia bittejä siirtävä väylä.
Gopalanin visiossa jokainen uusi koti varustettaisiin tulevaisuudessa puolijohdekuidulla. Tekniikan kaupallistamisen tutkiminen on tutkijoiden seuraava askel.