Lisätty todellisuus tai keinotodellisuus ovat nopeasti lyömässä läpi kaupallisesti. Belgialaistutkijat ovat kehittäneet tekniikan, joka mahdollistaa silmän seuraamisen reaaliajassa. Tämä mahdollistaa vähemmän tehoa kuluttavien ja nopeampien virtuaalilasien toteuttamisen.
Tämän hetken virtuaalilasit perustuvat kameroiden käyttöön silmän liikkeiden seurannassa. Kamerat pystyvät seuraamaan liikettä tarkasti, mutta niiden nopeus - käytännössä virkistystaajuus - ei riitä seuraamaan silmän nopeita liikkeitä.
IMECin ja Holstin tutkimuskeskuksessa on kehitetty sähköisiin antureihin perustuva silmän liikkeiden seuranta. Yhtä silmää varten ratkaisussa on neljä elektrodia, joista kaksi seuraa silmän liikettä vaakasuunnassa ja kaksi pystysuunnassa.
IMECin anturit integroitiin laseihin. Anturien tuottama informaatio silmän liikkeistä prosessoidaan erillisillä algoritmeilla, joilla signaalit muunnetaan tarkaksi sijainniksi sen perusteella, miten silmä liikkuu katseen keskikohdasta.
Reaaliaikainen tarkka silmän sijainti ja liike voitaisiin toteuttaa myös suurnopeuskameroilla, mutta tämä olisi erittäin kallista. IMECin ratkaisu on viis kertaa nykyisiä virtuaalilaseja edullisempi ja jopa neljä kertaa nopeampi.
Käytännössä tekniikka tuottaa realistisemman näkymän esimerkiksi virtuaalipeleissä. Silmän liikkeiden tarkka havaitseminen mahdollistaa myös esimerkiksi räpyttelyn hyödyntämistä virtuaalisissa käyttöliittymissä. Objektin katsominen ja silmän räpäytys voisi esimerkiksi avata dokumentin, kansion tai sivuston, tutkijat visioivat.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
