Ledin säteilemän valon väriä voi säätää muuttamalla siinä käytetyn puolijohteen kidekokoa. Saksalaistutkijat ovat nyt kehittäneet nerokkaan ja taloudellisen tavan muuttaa kidekokoa. Tekniikka sopii myös massavalmistukseen.
Ledi tuottaa tarkkaan määriteltyä väriä infrapunan ja ultravioletin vliselä alueella. Säteilyn tarkka aallonpituus riippuu käytetyn puolijohteen kemiallisesta rakenteesta.
Joidenkin puolijohteiden kanssa väriä voidaan myös virittää muuntelemalla pulijohteen kidekokoa. Näiden kiteiden kokoluokka on muutamia nanometrejä ja näin mikroskooppisissa rakenteissa alkaa jo ilmetä kvanttimekaanisia vaikutuksia.
Münchenissä sijaitsevan Ludwig-Maximillianin yliopiston tutkijat ovat yhdessä itävaltalaisen Linzin yliopiston tutkijoiden kanssa kehittäneet menetelmän, jolla edullisen oksidin eli perovskiitin nanokiteiden koko voidaan tuotannossa tarkkaan määritellä. Lisäksi syntyvä nanokalvo voidaan painaa sopiville pinnoille, eli tekniikka voidaan käyttää ledinäyttöjen valmistukseen.
Keskeinen elementti uudessa menetelmässä on muutaman nanometrin paksuinen kiekko, jonka kuvioinnin muoto ja kuvioiden määrä määrittelee nanokiteiden lopullisen koon. Kiekot voidaan valmistaa edullisessa sähkökemiallisessa prosessissa. Tämä kalvo voidaan sijoittaa myös suoraan ledin pintaan, jolloin se estää puolijohteen ja ympäristön välisen kontaktin, joka lyhentää komponentin elinikää.
Seuraavaksi tutkijat haluavat parantaa diodien tehokuutta ja tutkia niiden kaupallista käyttöä esimerkiksi näyttöjen valmistuksessa.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
