Hiilen nanorakenteisiin perustuva transistori oli vielä jokin aika sitten vain futuristinen unelma. Nyt se voi olla todellisuutta vain muutaman vuoden kuluttua. Sveitsiläisen Empa-tutkimuslaitoksen piirissä työskentelevä kansainvälinen tutkimusryhmä on onnistunut tuottamaan nanotransistoreita grafeeninauhoista, jotka ovat vain muutamien atomien levyisiä.
Grafeeni on johtava materiaali mutta siitä voi saada puolijohteen sopivien nanonauhojen muodossa. Koska grafeeni koostuu tasasivuisista hiilen kuusikulmioista, sen reuna voi olla sahalaitainen tai nojatuolen muotoinen. Sahalaitareunaiset rakenteet toimivat kuin metallit ja nojatuolimaiset puolijohteiden tapaan. Ongelma on ollut oikean muotoisten nanonauhojen tuottaminen.
Empan tutkijat yhteistyössä Max Planck Institute for Polymer Researchin kanssa Mainzista ja University of California at Berkeleyn kanssa ovat nyt onnistuneet kasvattamaan nauhoja täsmälleen yhdeksän atomin levyisinä, joilla on säännöllinen nojatuolimainen reuna.
Useiden prosessivaiheiden jälkeen grafeenikaistaleet liitetään kultarakenteeseen, jolloin muodostuu halutunlaisia nanonauhoja. Niiden leveys on noin yksi nanometri ja pituus huimat 50 nanometriä.
Näillä rakenteilla on nyt suhteellisen suuret ja ennen kaikkea tarkasti määritellyt energiaerot. Tämän ansiosta tutkijat pystyivät ottamaan askeleen eteenpäin ja integroimaan grafeeninauhat nanotransistoreihin.
Aluksi ensimmäiset yritykset eivät olleet kovin onnistuneita. Mittaukset osoittivat, että virran ero "on" ja "off" -tilojen välillä oli aivan liian pieni. Ongelmana saatiin ratkaistua käyttämällä hafniumoksidia (HfO2) piioksidin sijaan dielektrisenä materiaalina jolloin virtojen "on/off " -suhteeksi muodostui 10 E5.
Toinen ongelma oli grafeeninauhojen sisällyttäminen transistoriin. Tulevaisuudessa nauhoja ei enää sijoiteta sekalaisesti transistorisubstraatille, vaan pikemminkin kohdistetusti transistorikanavaan.
Tutkimusartikkeli on luettavissa Nature Communicationsin sivuilla.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 5.12.2017
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
