Sovelluksen kehittäminen ei aina vaadi tuhansien virhealttiiden koodirivien vääntämistä. MATLABin ja Simulinkin avulla voidaan kehittää vaikkapa älypuhelimeen sovellus ilman, että koodaa yhtäkään riviä C- ja java-koodia, esittu Mathworksin vanhempi sovellusinsinööri Antti Löytynoja ETN:n järjestämässä Embedded Conference Finlandissa viime viikolla.
Löytynoja esitteli itse kehittämäänsä sovellusta, joka tulkitsi älypuhelimen liikeantureiden perusteella esimerkiksi, käveleekö käyttäjä vai istuuko hän. – Tein tämän täysin MATLABilla ja Simulinkillä. Enkä minä ole mikään Android-kehittäjä ja silti tein tekoälyä hyödyntävän sovelluksen Android-älypuhelimeeni, Löytynoja esitteli.
Sovellus ottaa anturien dataa, tekee sen pojalta päätelmiä ja lähettää dataa pilveen, jossa kootaan tilastoa käyttäjän toiminnoista erilliselle webbisivulle. - Tämä kaikki ilman C- tai C++-koodia, graafisella Simulink-mallilla.
Mallissa anturien dataa syötetään MATLAB-toiminnoille ja tämän perusteella arvioidaan käyttäjän toimintaa, näytetään toimintaa kuvaava kuva ruudulla ja syötetään pilveen. Tämä on tietysti mielenkiintoinen viritys, mutta ennen kaikkea se kuvaa muutosta vaativassa, koneoppimista hyödyntävässä sulautetussa ohjelmoinnissa. Se mikä ennen vaati raskasta koodia, onnistuu nyt graafisessa ympäristössä vetämällä, pudottamalla ja kuvailemalla. Ja sovelluksen siirto raudalle onnistuu yhtä nappia painamalla.
Motivaatio tähän muutokseen tulee IoT-kehityksestä. Lähivuosina verkkoon on kytketty 20-50 miljardia laitetta, jotka tuottavat valtavan märän dataa, eikä sitä kaikkea voi prosessoida datakeskuksissa. – Päätelaitteiden tai verkon reunalla olevien edge-laitteiden tulee kyetä prosessoimaan tätä dataa ja tehdä ennusteita sen perusteella itse, Löytynoja perusteli.
Tämä tuo mukanaan monia haasteita. – Miten kehittäjät, joilla ei ole ymmärrystä datatieteestä, voivat kehittää ennustavia malleja laitteisiin, Löytynoja kysyi. Toinen haaste liittyy algoritmien siirtämiseen edge-laitteisiin. Kuinka se onnistuu, jos ei ole sulautettujen laitteiden suunnittelija?
Lisäksi ongelmia muodostaa IoT-järjestelmän kehittäminen, jos ei omaa mitään taitoja pilviohjelmoinnista. Ja jos käytössä on jo analytiikkaa, miten se integroidaan nykyisin it-järjestelmiin. Näihin kysymyksiin Löytynoja vastaa ECF-esityksessään, joka on katsottavissa tapahtuman Youtube-kanavalla.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
