Tutkimusten mukaan tietoturva on ollut esineiden internetiin kytkettyjen laitteiden Akilleen kantapää. Tyypillisesti laitteissa ei oletuksena ole suojausta ja jos on, se perustuu hyvin helposti oletettaviin salauksiin. Nyt tilanne on muuttumassa paremmaksi, kertoi Etteplanin Antti Tolvanen Embedded Conference Finland -tapahtumassa.
Tolvanen toimii Etteplanilla sulautettujen ratkaisujen myyntijohtajana. IoT-kyberlainsäädäntö on vielä aika tuore ilmiö, kuten Tolvanen muistutti. – Euroopan komission hyväksyi unionin kyberturvalain maaliskuussa 2019. Sen sisällä kehitetään sekä kyberturvan sertifiointiohjelmat että kuluttajille suunnattu IoT-standardi, joka hyväksyttiin helmikuussa.
EU:n kyberturvalainsäädäntö ratifioitiin maaliskuussa. Käytännössä EU:n kyberturvallisuusvirasto ENISA laatii sertifiointiohjelmat, joiden perusteella eri verkkolaitteille myönnetään kyberturvallisuussertifikaatit. Tavoite on yksinkertaisesti suojata EU:ta ja sen kansalaisia kyberhyökkäyksiltä.
Keskeistä on korvata EU:n erilaiset kansalliset kyberturvasäädökset yhdellä, kaikkia koskevalla regulaatiolla. Aluksi sertifiointi on säädetty vapaaehtoiseksi, mutta komissio seuraa asiaa ja sen perusteella päättää, pitää asia määrätä pakolliseksi lainsäädännöllä.
- Laitevalmistajien kannalta regulointi tarkoittaa, ettei laitteita tarvitse erikseen sertifioida eri maiden vaatimusten mukaisesti. Tämä voi maksaa kussakin maassa jopa satojatuhansia euroja. Yhdessä maassa saatu kyberturvasertifikaatti olisi pätevä myös muissa EU-maissa, Tolvanen selvitti.
EU-asetus määrää IoT-laitteiden osalta esimerkiksi sen, että niiden sisältämä data pitää suojata laitteen koko elinkaaren ajan. Laitteiden pitää pystyä myös seuraamaan, ketkä kaikki pääsevät kiinni sen dataan ja ohjelmistoihin. Edelleen laitteiden raudan ja ohjelmistojen pitää olla ajan tasalla: päivitysmekanismit pitää niin ikään suojata vahvasti.
Tolvasen esitys löytyy täältä. Keynote-puhe löytyy videona ECF-tapahtuman Youtube-kanavalta.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
