Belgialainen puolijohdevalmistaja Melexis on esitellyt uuden MLX80124-ohjaimen, joka lupaa tehdä auton sisävalaistuksen suunnittelusta huomattavasti helpompaa – ilman, että suunnittelijan tarvitsee kirjoittaa riviäkään ohjelmointikoodia. Yritys kutsuu ratkaisua maailman ensimmäiseksi ”code-free LIN RGB” lediohjaimeksi.

Muististandardeja määrittelevä JEDEC on ilmoittanut olevansa lähellä uuden LPDDR5/5X SOCAMM2 -standardin (JESD328) viimeistelyä. Standardi tuo markkinoille matalaprofiiliset, energiatehokkaat ja vaihdettavat muistikortit, jotka on suunniteltu erityisesti tekoälypalvelimien ja datakeskusten tarpeisiin.

Sirujen kuumeneminen on yksi tekoäly- ja superlaskennan suurimmista esteistä. Kun transistorit pienenevät ja toimivat yhä suuremmilla taajuuksilla, lämpö tiivistyy mikroskooppisiin “hot spot” -alueisiin, jotka voivat olla jopa kymmeniä asteita muuta sirua kuumempia. Tämä pakottaa prosessorit hidastamaan toimintaansa, jotta ne eivät vaurioidu.

Texas InstrumentsinMSPM0C1104-mikro-ohjain on maailman pienin mikro-ohjain, joka mahdollistaa entistä kompaktimmat ja monipuolisemmat sulautetut järjestelmät. Piiri vie piirilevyltä tilaa vain 1,38 mm², eli se on suunnilleen karkean hiekanjyvän kokoinen. Ohjain on noin 38 prosenttia pienempi kuin aiemmat markkinoiden pienimmät ohjaimet.

Google on julkaissut tutkimuksen, joka saattaa merkitä uutta aikakautta kvanttilaskennassa. Yhtiön kehittämä Quantum Echoes -algoritmi on ensimmäinen, joka on todistetusti suorittanut laskennan, jota mikään klassinen supertietokone ei pysty käytännössä jäljittelemään. Tutkimus ilmestyi torstaina Nature-lehdessä, ja se esittelee kvanttialgoritmin, joka toimii Googlen Willow-kvanttisirulla. Laitteisto kykenee ratkaisemaan monimutkaisia molekyylirakenteita jopa 13 000 kertaa nopeammin kuin maailman tehokkaimmat supertietokoneet.

Renesas on esitellyt kaksi uutta mikro-ohjainperhettä, RA8M2 ja RA8D2, jotka täydentävät yhtiön RA8-sarjaa. Molemmat perustuvat 1 gigahertsin Arm Cortex-M85 -prosessoriin ja tarjoavat valinnaisen 250 MHz Cortex-M33 -ytimen energiatehokkaaseen rinnakkaislaskentaan. Uudet ohjaimet saavuttavat jopa 7300 Coremarkin suorituskyvyn, mikä nostaa riman entistä korkeammalle mikro-ohjainluokassa.

Samsungia ei kannata aliarvioida. Parin viime vuoden aikana se on onnistunut kaappaamaan merkittävän osan älysormusten markkinoista. Nyt se yrittää toistaa tempun XR-laisen markkinoilla.

Broadcom on julkistanut ensimmäiset Wi-Fi 8 -sirujaan, vaikka itse standardi on vielä vuosien päässä valmistumisestaan. Yhtiön mukaan uusi piirisukupolvi on suunniteltu erityisesti tekoälyn aikakauden verkkoihin – sellaisiin, joissa dataliikenne ei ole vain nopeaa, vaan myös älykästä, ennakoivaa ja erittäin luotettavaa.

Ruotsalaiset tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen näyttöteknologian, jonka tarkkuus vastaa ihmissilmän näkökyvyn rajaa. Chalmersin teknillisen korkeakoulun, Göteborgin yliopiston ja Uppsalan yliopiston yhteistutkimuksessa syntynyt retina E-paper -niminen näyttö perustuu nanoskaalan pikseleihin, jotka saavuttavat yli 25 000 pikseliä tuumalla (ppi) – enemmän kuin ihmissilmä pystyy erottamaan.

IoT-laitteiden kehittäjien arki on muuttumassa. Silicon Labs on julkistanut uuden Simplicity Ecosystemin, älykkään työkalukokonaisuuden, joka tuo tekoälyn osaksi jokaisen vaiheen älylaitteiden suunnittelussa ja ohjelmoinnissa.

CN Rood laajentaa yhteistyötään Pico Technologyn kanssa ja tuo nyt brittiläisvalmistajan PC-pohjaiset mittausratkaisut myös Suomeen. Laajennus kattaa koko Pohjoismaiden alueen, eli Ruotsin, Tanskan, Norjan, Suomen ja Islannin.

NXP Semiconductors on esitellyt uuden i.MX 952 -sovellusprosessorin, joka tuo tekoälypohjaisen havainnoinnin ja ohjaamon älytoiminnot yhä useampiin autoihin. Uutuus kuuluu yhtiön i.MX 9 -sarjaan ja on suunniteltu erityisesti kuljettajavalvontaan, lapsen läsnäolon tunnistukseen sekä kehittyneisiin HMI-järjestelmiin (Human-Machine Interface).

Maailman johtava mittausteknologiayritys Vaisala on lanseerannut uuden Vaisala Circular -palvelun, joka tarjoaa mittapäiden kalibroinnin ja uudelleenkäytön palveluna. Uusi toimintamalli minimoi mittauskatkokset, parantaa mittausten luotettavuutta ja edistää vastuullisuutta pidentämällä mittalaitteiden elinkaarta.

Microchip Technology on julkaissut uuden SkyWire-teknologian, joka tuo nanosekuntitason aikasynkronoinnin ja aikajäljitettävyyden kriittisiin infrastruktuureihin. Tekniikka voidaan käyttää esimerkiksi datakeskuksissa, sähköverkoissa ja 5G-tukiasemissa.

Tekoälyn kasvava laskentatarve muuttaa myös konesalien fyysistä rakennetta. Perinteinen 19-tuumainen räkki saa rinnalleen uuden avoimen standardin, kun suurimmat teknologiayritykset ottavat käyttöön Meta-yhtiön kehittämän Open Rack Wide (ORW) -määrityksen. Uuden formaatin ensimmäisiä esimerkkejä nähtiin lokakuussa 2025 Open Compute Projectin (OCP) huippukokouksessa San Josessa.

Columbian yliopiston tutkijat ovat onnistuneet mahduttamaan monivärisen, korkean tehon laserin yhdelle sirulle. Saavutus voi mullistaa datakeskusten, mittalaitteiden ja kvanttisovellusten energiatehokkuuden ja suorituskyvyn. Tutkimus julkaistiin lokakuussa 2025 Nature Photonics -lehdessä.

Penn Staten yliopiston tutkijat ovat kehittäneet maailman ensimmäisen tietokoneen, joka ei perustu piihin. Laite on rakennettu täysin niin sanotuista kaksiulotteisista (2D) materiaaleista eli kalvoista, jotka ovat vain yhden atomin paksuisia.

STMicroelectronics on julkaissut uuden sukupolven 5 megapikselin kuvakennoja, jotka on suunniteltu erityisesti teollisuusautomaation, turvallisuusjärjestelmien ja älykaupan tarpeisiin. Uudet BrightSense-sarjan kennot (VD1943, VB1943, VD5943 ja VB5943) yhdistävät suuren nopeuden, pienen kohinan ja tarkan yksityiskohtien toiston samaan siruun.

Gallium-nitriditeknologia (GaN) on ottamassa historiallisen harppauksen korkeajännitealueelle ja haastaa ensi kertaa piikarbidin (SiC) asemat tehoelektroniikan raskaimmassa sarjassa. Power Integrationsin tuore julkaisu esittelee maailman ensimmäiset 1250 V ja 1700 V PowiGaN-kytkimet, jotka on suunniteltu NVIDIAn 800 voltin DC-arkkitehtuuriin seuraavan sukupolven tekoälydatakeskuksissa.

Suomella on parhaat valmiudet toimia Pohjoismaiden ensimmäisen fuusioreaktorin sijoituspaikkana, selviää VTT:n tuoreesta tutkimuksesta. Raportin mukaan Suomen kehittynyt sääntely-ympäristö ja aktiivinen ydinenergialain uudistus tekevät maasta houkuttelevimman vaihtoehdon fuusioenergian pilottihankkeelle.