Latvia on tasaisesti noussut suomalaisten yrittäjien kiinnostuksen kohteeksi – ei vain lähimarkkinana, vaan aidosti kasvun ja innovoinnin kumppanina. Osaava työvoima, strateginen sijainti ja yhä suotuisampi investointiympäristö tekevät Latviasta yhden lupaavimmista kohteista suomalaisyritysten laajentumiselle Baltiaan ja sen ulkopuolelle.
Yksi tekoälyyn liittyvistä suurimmista huolenaiheista on ollut pelko siitä, että kasvava datakeskusten määrä ja AI-mallien käyttö syövät maailman sähköntuotannon kapasiteettia. Uusi tutkimus kääntää asetelman päälaelleen. Kanadalaisen Waterloon yliopiston ja Georgia Techin ympäristötaloustutkijoiden laskelmat osoittavat, että AI:n vaikutus energiankulutukseen jää koko talouden mittakaavassa yllättävän pieneksi – jopa mitättömäksi.
Teollinen laskenta on murroksessa, ja Qualcomm Dragonwing IQ-X näyttää, miten nopeasti muutos voi tapahtua. Tria Technologiesin Tiitus Aho kirjoitta, että teollisuuden raskaimmat reuna- ja automaatiojärjestelmät ovat perinteisesti nojanneet Intelin ja AMD:n x86-prosessoreihin. Vuosikymmeniä x86 on määrittänyt suorituskyvyn ja ohjelmistoympäristön reuna- ja teollisuus-PC:ssä. Nyt tuo asetelma alkaa muuttua tavalla, jota ei voi enää ohittaa.
Taoglas laajentaa antennien suunnitteluun tarkoitettuja työkalujaan, kun yhtiö julkaisee merkittävän päivityksen Antenna Integrator -ratkaisuunsa. Uudistus vie antennien mallinnusta yhä pidemmälle kohti tekoälyavusteista suunnittelua, jonka tarve kasvaa IoT-laitteiden monimutkaistuessa.
- Strategiset kumppanuudet ovat välttämättömiä Euroopan turvallisuuden ja resilienssin vahvistamiseksi, kiteytti NestAI:n ja PostScriptumin hallituksen puheenjohtaja Peter Sarlin Slushissa ajatuksen, joka diplomaattisessa muodossa kertoo kaiken olennaisen: Eurooppa varustautuu Venäjän uhkaan riippumatta siitä, syntyykö rauha huomenna vai vuosien päästä. Puolustusteknologioiden kehitys kiihtyy, ja yhä useampi suomalaisyritys nousee siihen rooliin, jonka ennen täyttivät suuret valtionyhtiöt.
Euroopan komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen ja Deliveroon tuore toimitusjohtaja, Woltin perustaja Miki Kuusi maalasivat Slushissa poikkeuksellisen suoran viestin: Euroopan on vihdoin päästävä eroon maanosaa vuosia vaivanneesta digiankeuttajan roolista. Sekä sääntelyä että markkinoiden sirpaleisuutta on kevennettävä, jotta Eurooppaan syntyy suurempia teknologiayrityksiä – ja jotta ne myös pysyvät täällä.
- Teknologiamme kiinnostaa nyt kovasti, ja Slushin aikanakin on tullut yhteydenottoja mahdollisilta sijoittajilta, sanoo toimitusjohtaja Timo Pulkki. Tamperelainen Upheat valmistautuu ensi keväänä ratkaisevaan vaiheeseen, kun yhtiö aikoo demota ensimmäistä korkean lämpötilan teollisuuslämpöpumppuaan Tampereella Jet-Teknon entisissä tiloissa.
- Moderni sähköajoneuvo on kuin ohjelmistomääritelty robotti, mutta niitä suunnitellaan yhä kuin mekaanisia autoja. DonutOS muuttaa tämän, kiteyttää Donut Labin toimitusjohtaja Marko Lehtimäki. Helsinkiläisyritys julkisti Slushissa kokonaan uuden DonutOS-alustan, jonka tavoitteena on uudistaa sähköajoneuvojen suunnittelu ja testaus perusteitaan myöten.
Jolla laajentaa Mind2-tekoälylaitteensa idean nyt yritysmaailmaan. Yhtiö julkisti Slushissa uuden Mind2 Enterprise AI -palvelimen, joka tuo tekoälymallien ajon ja yritysdatan käsittelyn kokonaan paikallisesti yrityksen omiin tiloihin. Ratkaisu perustuu Nvidian RTX 5090 -grafiikkasuorittimeen, jonka 64 gigatavun GDDR7-muisti ja 2,6 petaflopsin laskentateho mahdollistavat jopa 72 miljardin parametrin kielimallien pyörittämisen ilman pilvipalveluja.
Jamf Threat Labs on paljastanut uuden DigitStealer-haittaohjelman, jota yhtiö kuvaa yhdeksi kehittyneimmistä tähän asti nähdyistä macOS-infostealereista. Haittaohjelma naamioitiin lailliseksi DynamicLake-työkaluksi ja levitettiin allekirjoittamattomana DMG-levykuvana, jota yksikään VirusTotalin moottoreista ei analysointihetkellä tunnistanut.
Espoolainen Beneq laajentaa atomikerroskasvatuksen (ALD) käyttöä tuotantoteollisuuteen uudella Transmute-alustallaan. Yhtiö tunnetaan ALD-tekniikan pioneereista, ja Transmute on suunniteltu suoraan suurivolyymiseen puolijohdevalmistukseen, jossa pinnoitteiden laatu ja tasaisuus määrittelevät komponenttien suorituskyvyn.
USB-väylän lisäämiseksi sulautettuun järjestelmään on kaksi suoraviivaista tapaa: joko käyttämällä sovelluskohtaista ASIC-piiriä tai valitsemalla mikro-ohjain, johon on integroitu oheislohkona tuki USB-protokollalle. Kummallakin lähestymistavalla on omat hyvät ja huonot puolensa.
Wi-Fi Alliance kritisoi jyrkästi EU:n radiotaajuuspolitiikan työryhmän tuoretta suositusta, joka estäisi wifi-teknologian pääsyn ylemmän 6 GHz:n taajuusalueelle. Työryhmä ehdottaa, että 6,425–7,125 GHz:n kaistasta 540 MHz varataan lisensoiduille mobiiliverkoille ja loput 160 MHz jätetään odottamaan päätöstä ainakin vuoteen 2027 asti.
Ouran toimitusjohtaja Tom Hale kertoi Slushissa, että yhtiö on matkalla kohti miljardin euron liikevaihtoa ja suuntaa seuraavat investointinsa tekoälyyn ja entistä syvempään terveysteknologiaan. Hale aloitti yrityksen johdossa keväällä 2022 ja on johtanut Ouraa poikkeukselliseen kasvuun. Vuonna 2021 liikevaihto oli sata miljoonaa euroa, tänä vuonna yhtiö tähtää jo miljardiluokkaan.
Vuosi sitten Slushissa lanseerattu Lovable nousi nopeasti koko tapahtuman puheenaiheeksi, ja nyt sama toistui entistä suuremmalla voimalla. Yrityksen perustaja Anton Osika korosti lavalla vision ydintä: kuka tahansa voi kehittää upeita ohjelmistoja. Tätä varten Lovable on rakentanut alustan, joka on kasvanut yhtä nopeasti kuin AI-buumi itsessään.
Nokia on julkistanut uuden strategiansa ja samalla radikaalisti päivitetyn toimintamallin, joka astuu voimaan 1.1.2026. Kyseessä on jälleen yksi merkittävä organisaatiomuutos, joka usein seuraa uuden toimitusjohtajan aloitettua. Heinäkuussa 2024 toimitusjohtajana aloittaneen Justin Hotardin johdolla yhtiö pyrkii nyt johtamaan tekoälyn aikakauden tuomaa verkkojen murrosta.
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
Commodore 64 Ultimate on ehkä täydellisin nostalgialevyke, jonka 2020-luvun retrobuumi on meille toistaiseksi tarjonnut. Se näyttää Commodorelta, kuulostaa Commodorelta ja toimii Commodorena – koska se pitkälti on Commodore. Uusi laite perustuu AMD Xilinx Artix-7 -FPGA:han, joka jäljentää alkuperäisen emolevyn logiikan piiritasolla. Mutta mitä enemmän speksejä selaa, sitä selvemmin nousee esiin yksi kysymys: miksi kukaan tarvitsee tätä?
