Autoilun ja liikkumisen sähköistyminen kehittyy nopeasti, vaikka jotkut epäilevät koko kehityksen ”vihreyttä”. Nyt Eindhovenin teknisessä korkeakoulussa tehty tutkimus osoittaa, että sähköauto on selvästi aiemmin arvioitua ympäristöystävällisempi, vaikka mukaan otetaan akun valmistuksen ja sähköntuotannon päästöt.
Tuoreessa tutkimuksessa kritisoidaan aiempia tutkimuksia, joissa on epäilty sähköautojen ekologisuutta. Uuden tutkimuksen mukaan virhekäsityksiä on kuusi ja ne kumotaan yksi kerrallaan.
Ensinnäkin akkutuotannon kasvihuonepäästöjä on liioiteltu. Tuotantoprosessien parantuminen on merkittävästi pienentänyt sitä energiamäärää, mikä akkujen valmistukseen tarvitaan. Samalla valmistukseen käytetty sähkö ”vihreytyy” koko ajan. Tämän takia sähköauton ilmastorasitus pienenee koko ajan.
Aiemmin on arvioitu, että yhden kilowattitunnin akkutuotanto aiheuttaa 175 kilon CO2-päästöt. Eindhovenin yliopiston uuden tutkimuksen mukaan oikeampi arvo liikkuu välillä 40-175 kiloa kilowattituntia kohti.
Monissa tutkimuksissa arvioidaan akkujen eliniäksi vain 150 000 kilometriä. Uusimmalla akkutekniikalla akustot kuitenkin kestävät useimmiten yli 500 000 kilometriä. Tämä on selvästi pidempään kuin polttomoottoriauton keskimääräinen 250 000 kilometrin palveluaika.
Virheellinen on myös oletus, ettei sähköautojen lataamiseen käytetty sähkö muutu ilmastoystävällisemmäksi ajan mittaan. Viimeisen 20 vuoden aikana sähköntuotannon päästöt ovat kutistuneet dramaattisesti, eikä ole mitään syytä olettaa, etteikö kehitys jatkuisi myös tulevaisuudessa.
Osin virhekäsitykset johtuvat CO2-mittausten standardien puutteesta. Valmistajat maksavat tietyille testaustaloille ja moni käyttää edelleen esimerkiksi NECD-standardia, jonka on osoitettu näyttävän polttomoottoriautoille jopa 40 prosenttia liian pieniä päästöjä.
Arvioihin pitää myös lisätä polttoaineen valmistuksesta aiheutuvat päästöt. Bensiinimoottoreissa päästöt kasvavat 30 prosenttia, dieselautoissa 24 prosenttia, Eindhovenin yliopiston tutkimus väittää.
Lisäksi polttomoottoriautojen energiatehokkuuden kehitys usein yliarvioidaan. Kyse on varsin kypsästä tekniikasta, jossa voidaan tehdä vain pieniä parannuksia. Tämäkin tarkoittaa, että sähköautojen ilmastorasitus pienenee suhteessa polttomoottoriautoihin.
Tutkijoiden johtopäätös on, että koko elinkaarensa aikana sähköautojen päästöt jäävät korkeintaan kymmenesosaan siitä, mitä bensiini-, diesel- tai kaasukäyttöisten polttomoottorien lukemat ovat.
Tutkijat Auke Hoekstra ja Maarten Steinbuch ovat myös jakaneet tutkimuksensa verkossa. Siihen voi tutustua täällä.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.