TNO, tutkimuskeskus IMEC ja Eindhovenin teknillinen yliopisto ovat yhteisen Solliance-hankkeensa projektissa valmistaneet maailman tehokkaimman aurinkoenergiaa sähköksi muuttavan perovskiittikalvon. Kyse on lähellä infrapunaa toimivasta kalvosta, jonka hyötysuhde on kasvatettu 18,6 prosenttiin.
Jos perovskiittikalvo yhdistetään Panasonicin piikidekalvoon tai taipuisaan CIGS-kalvoon, päästään rakenteissa 28,7 ja 27 prosentin hyötysuhteisiin. Nämä ratkaistu ovat erittäin houkuttelevia kaupallisten aurinkokennojen ja -moduulien tehokkuuden lisäämiseksi.
Solliance-kumppanit arvioivat, että uuden tutkimuksen avulla voidaan helposti päästä sähköntuotannon tehossa lukemaan 320 wattia neliömetriä kohti. Piipohjaisissa kennoissa tyypillisenä tehona pidetään noin kilowattia neliömetriä kohti, joten siihen Solliance-kumppaneilla on vielä matkaa.
Lisätietoa Solliancen tutkimusryhmän käyttämistä erilaisista kokoonpanoista löytyy täältä. Keskimäärin saavutetut hyötysuhteet ovat noin puolitoista prosenttiyksikköä aiempia kehityksiä parempia.
Mitä erikoista sähköajoneuvojen latausportissa on verrattuna perinteisten ajoneuvojen polttoainesuuttimeen? Ensi silmäyksellä ei paljoa, ja siksi latauspistoke sijoitettiin yksinkertaisesti tankin korkin taakse ensimmäisissä sähköautomalleissa. Tämä ei kuitenkaan ole ihanteellinen paikka latausportille, etenkään turvallisuusnäkökohtien osalta.
STMicroelectronics on viime aikoina lisännyt tekoälyä liikeantureihinsa, jotta laskenta rasittaisi järjestelmäprosessoria vähemmän. Nyt yhtiön uusin anturi toimii aina 125 asteen lämpötilaan asti eli se kestää autojen ankaria olosuhteita.
